Pelastuskoiraliitto kutsui koolle jäsenyhdistystensä edustajia ja alan harrastajia tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen tammikuun lopussa. Asialistalla olleiden aiheiden ajankohtaisuudesta ja tärkeydestä kertoi se, että tilaisuus keräsi paikalle liki 80 aktiivista osallistujaa. Myös jäsenyhdistykset kautta maan olivat kattavasti edustettuina.

infotilaisuus1Kahden lajin vaatimus herätti keskustelua

Yksi tilaisuuden pääaiheista oli Poliisin esitys siitä, että jatkossa Vapepan hälytysryhmiin siirtyviltä koirakoilta todennettaisiin sekä jälki- että haku-osaaminen.

Poliisikoiralaitoksen kouluttaja, ylikonstaapeli Jarmo Happo avasi omassa luennossaan tarkemmin kahden lajin vaatimuksia hälytyskoirakoille sekä viranomaisen että toisaalta myös koiran ja sen ohjaajan näkökulmasta.

infotilaisuus2Yhdistyksiä oli etukäteen pyydetty käsittelemään aihetta jäsentensä kesken ja esittämään kantansa oman puheenvuoronsa aikana. Enemmistö yhdistyksistä kannatti alustavasti esitystä. Keskustelussa nousi esille erityisesti muutoksen aikataulu ja sen tuomat haasteet koulutusten ja kokeiden järjestämisessä. Osa keskustelijoista koki, että valmiuksissa koulutusten, kokeiden ja tyydyttävien harjoitusolosuhteiden järjestämiseen on paljon alueellisia eroja. Aihetta pohdittiin myös sellaisten pelastuskoirakoiden näkökulmasta, jotka menestyvät hyvin hakuetsinnässä mutta joiden kompetenssi jälkeen on selvästi toista lajia heikompi.

Keskustelut kahden lajin vaatimuksesta Poliisin, Pelastuskoiraliiton sekä Palveluskoiraliiton välillä ovat vielä kesken. Oli ratkaisu mikä tahansa, Pelastuskoiraliitto panostaa tänä vuonna erityisesti jälkikoulutuksen laadulliseen ja määrälliseen tarjontaan.

Lisää panoksia myös raunioetsintään

Myös raunio- ja rakennusetsintään panostetaan tänä vuonna tuntuvasti. Valtakunnallisen Raunioprojekti 2016 -projektin tavoitteena on lisätä rakennus- ja raunioetsintäkoulutusta koko maassa. Samalla halutaan myös lisätä koesuoritusten määrää sekä yleisesti kiinnostusta lajia kohtaan. Projektin toimintasuunnitelma sisältää peko-koulutusalueittain toteutettavia käytännön koulutuksia, kouluttajaseminaarin sekä harjoitus- ja koeviikonloppuja. Viime vuosina sekä rauniokoetulosten määrä että pelastustoimen alaisiin vss-tehtäviin sijoitettujen koirakoiden määrä on laskenut huolestuttavasti.

Projektia esitteli tilaisuudessa työryhmään kuuluva Kati Lyytinen. Myös yhdistykset pitivät lyhyet puheenvuorot rauniorakentamisen ja –harjoitusalueiden tilanteesta paikallisesti.

Pelastuopiston yliopettaja Johanna Franzén esitteli tilaisuudessa PETO-koulutuksen kehittämishanketta, jonka yksi painopisteistä on erityisesti raunio-osaamisen tukeminen valtakunnallisesti.

Päivän aikana kuultiin myös Reija Stenbäckin esitys meripelastusohjeiden uusimisesta ja koirakoiden roolista meripelastustyössä, Nina Pullin esittely CMC koiraryhmän toiminnasta ja koulutusvaatimuksista sekä paljon keskustelua herättänyt Petri Koistisen puheenvuoro koirien luoksepäästävyydestä, jossa korostui erityisesti ohjaajan taito hallita koiraa harjoitus- ja koetilanteissa.

Pelastuskoiraliiton omat sisäiset työryhmät esittelivät muutosehdotuksia koejärjestelyihin ja –sääntöihin (Eeva Kaataja, Stina Törnblom) sekä kahden lajin vaatimuksen mukanaan tuomia uusia koulutustarpeita (Miia Halonen, Marika Tähti) sekä yhdistysten että liiton näkökulmasta. Jälkimmäisessä esityksessä nostettiin ylös erityisesti tarve testaajien määrän lisäämiselle. Työryhmien valmistelut näiden tarpeiden ja muutosten tiimoilta jatkuvat aktiivisena myös vuonna 2016.

(Pelastuskoira-blogissa julkaistaan erilliset artikkelit kahden lajin vaatimuksesta ja Pelastusopiston pelastuskoirakoulutuksen kehittämishankkeesta kevään 2016 aikana.)

Teksti ja kuvat: Tanja Lupari
(kansikuva: Mikko Koljander)