Kartanlukutaito ja suunnistus ovat tärkeitä osa-alueita pelastuskoiranohjaajan perusosaamisessa. Tänä vuonna Pelastuskoiraliiton kouluttajaseminaarissa aiheena oli kartturikoulutus. Koulutuksen järjesti Länsi-Uudenmaan pelastuskoirayhdistys ry, jonka omaan koulutusohjelmaan tällainen koulutuskokonaisuus on kuulunut jo pitkään. Kouluttajaseminaarissa koulutettiin kartturikoulutuksen kouluttajia Pelastuskoiraliiton eri jäsenyhdistyksiin, ja samalla LUP:n koulutusmateriaalista tuli uusi koulutusmateriaali koko liiton käyttöön.

Kartturikoulutus täydentää sopivalla tavalla Pelastuskoiraliiton koulutuskartan peruskoulutuksia. Karttureiden kouluttaminen on myös liiton strategian mukaista – ensin hälytyskelpoiseksi koulutetaan ihminen, sitten koira. Suurimmassa osassa hälytysryhmiä tie koiranohjaajaksi kulkeekin aina apuohjaajan eli kartturin pestin kautta. Kartturin tehtävä on pitää huolta, että alue etsitään koiranohjaajan tekemän etsintäsuunnitelman mukaisesti eli suunnistaa alueella koiranohjaajan suunnitteleman reitin mukaisesti. Apuohjaajan rooli on tärkeä koirapartion toiminnan kannalta, ja se on tulevalle koiranohjaajalle erinomainen aitiopaikka oppia lisää tehokkaasta ja järjestelmällisestä etsimisestä.

Kuva: Nora Paloaho

Koiranohjaaja tarvitsee suunnistustaitoja

Pelastuskoiraharrastajien perusharjoittelussa keskiössä ovat usein koiran taidot. Ne pysyvätkin yleensä hyvin yllä, koska viikkotreeneissä harjoittelu painottuu tavallisesti koiran treenaamiseen. Suunnistus ja muut kartturin rooliin liittyvät tehtävät eivät kuitenkaan aina ole kuin pyörällä ajo, vaan niitä on harjoiteltava ja pidettävä yllä jatkuvasti. Rutiinia tarvitaan siihen, että työskentely käy sujuvasti tosietsinnässä, jolloin partion kumpikin ihmisjäsen voi keskittyä hoitamaan oman osuutensa.

Koiranohjaaja on koirapartion johtaja, jonka ensisijainen ja keskeinen tehtävä on keskittyä koiran ohjaamiseen ja sen reaktioiden seuraamiseen. Tämä ei kuitenkaan poista ohjaajan suunnistustaitojen tarvetta. Suunnistus- ja kartanlukutaidot ovat tärkeitä niin etsinnän suunnittelun kuin toteutuksenkin kannalta. Jotta koiranohjaaja pystyy laatimaan tehokkaan etsintäsuunnitelman, on hänen osattava ottaa huomioon esimerkiksi maaston muodot ja maaston korkeuserot tai isot jyrkänteet ja ojat. Hyvät taidot lukea karttaa ja hahmottaa sen avulla maastoa auttavat hyvän etsintäsuunnitelman laatimisessa. Lisäksi suunnitelmaa on osattava muuttaa, kun kartta ja maasto eivät vastaakaan toisiaan, vaan todellisessa maailmassa on kartoituksen jälkeen tapahtunut muutoksia. Suunnistustaitojen ylläpitäminen on siis ensiarvoisen tärkeää myös koiranohjaajalle.

Kuva: Nelli Paloaho

Suunnistustaidot ovat vaatimus hälytysryhmän jäsenyydelle

Koska suunnistustaidot ovat yksi hälytyskelpoisuuden vaatimuksista, niitä testataan yleensä hälytysryhmissä säännöllisesti. Länsi-Uudenmaan pelastuskoirayhdistyksessä on käytössä kartturikoe.

– Jokainen uusi pelastuskoiraharrastaja suorittaa kartturikokeen ennen hälytysryhmään hakemista. Hälytysryhmäläiset suorittavat kokeen vähintään kahden vuoden välein, kertoo Minna Löfman LUP:sta. – Koe on yksinkertainen suunnistustehtävä, jonka järjestää yleensä yhdistyksen karttatiimi. Jokaisella rastilla on lisäksi jokin tehtävä, mm. ensiapua.

Hälytysryhmien etsintäharjoitukset ovat kartturiharjoittelijalle tärkeitä paikkoja treenata ja monessa hälytysryhmässä myös edellytys hälytysryhmän jäsenyyden saamiseksi. Hälytreenissä uusi kartturi pääsee harjoittelemaan suunnistamista koirapartion perässä ja apuna voi olla kokenut kartturi tai koiranohjaaja. Koirakon mukana suunnistaminen on usein erilaista kuin rastiradalla kohteelta toiselle suunnistaminen. Etsintäsuunnitelmasta poikkeaminen koiran reaktioiden perusteella tai koiran löytämän jäljen seuraaminen ovat esimerkkejä tilanteista, joissa kartturin tulee kyetä havainnoimaan maastoa ja määrittämään oma sijaintinsa silloin, kun maastossa ei edetäkään ennalta suunnitellusti.

Yläkuva: Nora Paloaho