Pelastuskoiraliiton hallituksen jäsen ja aktiivinen pelastuskoiraihminen Martti Koponen kiteyttää koevuoden 2017 olleen kokonaisuutena vilkas. Nousussa olivat sekä maastolajien koeosuudet että hyväksymisprosentit, selvää laskua oli puolestaan havaittavissa rauniokokeiden suosiossa.

Näin Martti Koponen analysoi koevuotta:

”Haku-, jälki- ja rauniokokeissa käytiin yhteensä 646 kertaa, kun edellisvuonna käyntejä oli 683. Käyttöönottotarkastuksen kahden lajin vaatimuksen myötä vuoden 2016 alussa kuitenkin poistuivat loppukokeiden päiväosuudet haku- ja jälkikokeissa, ja jos näiden koekäynnit poistetaan vuoden 2016 luvuista, niin vuonna 2016 koekäyntejä oli 547. Eli koekäynneissä on sikäli tapahtunut selvä nousu. Nousua on kaikissa maastolajien koeosuuksissa lukuun ottamatta jäljen taidontarkistuksen päiväosuutta, jossa oli muutama käynti edellisvuotta vähemmin. Ilahduttavaa on huomata, että myös hyväksymisprosentit ovat keskimäärin edellisvuotta paremmat.

Jos tarkastellaan yhdistysten järjestämiä kokeita, niin maastolajeissa eniten käyntejä oli Varsinais-Suomen Pelastuskoirien (69), Oulun Seudun Etsintäkoirien (40) ja Tampereen Seudun Etsintäkoirien (39) järjestämissä kokeissa. Useimmin kokeissa kävivät Espoonseudun Pelastusalan Yhdistyksen pelastuskoiraosaston ESPY:n (56), VSPK:n (53) ja Länsi-Uudenmaan Pelastuskoirien LUP:n (41) jäsenet. Mukava oli havaita, että neljäntenä sekä hakukokeiden järjestämisessä että niihin osallistumisessa oli pohjoisin yhdistyksemme, Pohjois-Lapin Pelastuskoirat.

Sen sijaan rauniokokeiden suosio on laskenut. Koekäyntejä oli kaikissa koeosuuksissa edellisvuotta vähemmän. Peruskokeissa ja taidontarkistuksissa noin puolet koekäynneistä oli hyväksyttyjä, mutta loppukokeista vain vajaa viidennes. Rauniokokeet ovat viime vuosina keskittyneet Espooseen ja Turkuun sekä Ahvenanmaalle. Rauniokokeissa Espoonseudun Pelastusalan Yhdistyksen pelastuskoirat (ESPY) oli selvä ykkönen (puolet kaikista koekäynneistä). Rauniokokeiden sääntömuutos niin, että soveltuvuus- ja peruskokeita voi järjestää muuallakin kuin hyväksytyllä raunioradalla, ei ole vielä näkynyt kokeiden järjestämisessä. Helpommaksi on nähty kokeiden järjestäminen jollakin raunioradalla kauempanakin kotipaikkakunnalta.

Vuonna 2017 kokeissa kävi 349 eri koiraa, jotka edustivat 62 eri rotua:

183 koiraa vain hakukokeissa (52 %)
64 haku- ja jälkikokeissa (18 %)
15 raunio-, jälki- ja hakukokeissa (4 %)
53 vain jälkikokeissa (15 %)
18 vain rauniokokeissa (5 %)
12 raunio- ja hakukokeissa (3 %)
4 raunio- ja jälkikokeissa (1 %)

Kärkisijat eivät yllätä: saksanpaimenkoira (31), lapinporokoira (29), monirotuiset (21), belgianpaimenkoira (20), australianpaimenkoira (19), bordercollie (19), labradorinnoutaja (17), australiankelpie (16), suomenlapinkoira (14) ja kultainennoutaja (12).

Miltä näyttää vuosi 2018?

Vuodesta 2018 on vaikea sanoa vielä mitään. Aktiivisuus pohjoisessa tullee lisääntymään myös koepuolella innokkaiden harrastajien ja uusien yhdistysten myötä. Lappi käsittää lähes kolmanneksen Suomen pinta-alasta, mutta siellä asuu vain kolmisen prosenttia Suomen asukkaista. Viranomaisten vähäisten resurssien, pitkien etäisyyksien ja haastavien olojen takia vapaaehtoisten auttajien (mukaan lukien pelastuskoiraharrastajat) panos on erittäin tärkeä.

Hakukokeiden suosio jatkunee tänäkin vuonna. Jälkikokeidenkaan määrä tuskin laskee käyttöönottotarkastuksen kahden lajin vaatimuksen tultua nyt vuodenvaihteessa voimaan. Jälki on myös vienyt monet aiemmin sitä vähemmän harrastaneet mukanaan, kun on huomattu miten hauskaa se on – ja miten helppoa jälkitreenin järjestäminen on: käy vaikka itse illalla kävelemässä jäljen ja aamulenkkinä ajaa sen. Rauniokokeiden lasku pysähtynee ja kääntynee nousuun. Uskoisin, että raunioilla sekä perus- että loppukokeita on hieman viime vuosia enemmän.”

Jutun kuvituksessa esiintyy 4-vuotias australianpaimenkoira Gatsby (Wirneen Ikiliikkuja), joka omistajansa Katariina Launialan kanssa viihtyy niin metsässä kuin raunioillakin. Koirakko edustaa Päijät-Hämeen Pelastuskoiria. Kaikki kuvat: Katariina Launiala.