Pakkanen puree pelastuskoiraakin

    1234

    Pelastuskoiratreeneissä koiran oma harjoitusvuoro on usein melko lyhyt verrattuna treenien kokonaiskestoon. Koiran pitää odotella pitkiä aikoja paikoillaan kylmässä autossa, ja koiran pitäminen lämpimänä aiheuttaa talvikelillä joskus ongelmia. Jos koiran lihakset ovat aivan kylmät sen aloittaessa harjoituksen, on lihasvammojen riski suurempi. Treenin jälkeen nopea jäähtyminen altistaa jumeille.

    Eri koirarotujen kylmänkestävyydessä on suuria eroja. Eniten siihen vaikuttavat koiran koko, turkin paksuus ja koiran ikä. Pienet koirat palelevat suuria helpommin, koska niissä on paljon pinta-alaa kehon tilavuuteen ja massaan verrattuna eli kylmässä ilmassa pienestä koirasta poistuu suhteellisesti enemmän lämpöä kuin suuresta. Turkin lämmittävyyteen vaikuttaa ensisijaisesti turkin paksuus ja kerroksellisuus, ei niinkään yksittäisen karvan pituus. Pohjavillaisilla koirilla turkki koostuu kahdesta kerroksesta eli kiiltävästä peitinkarvasta ja sen alla olevasta villaisesta aluskarvasta. Turkki on erilainen eri kohdissa koiraa, ja usein niukkakarvaisimpia alueita ovat kasvot, korvat ja jalat. Myös näiden alueiden osuus on pienillä koirilla suhteellisesti suurempi kuin isoilla, mikä heikentää niiden kylmänkestävyyttä.

    Kylmää kestävät parhaiten terveet, aikuiset koirat. Vanhoilla koirilla karvapeite on usein ohentunut ja verenkierto heikentynyt. Pennuilla kehon lämmönsäätely ei ole vielä yhtä kehittynyttä kuin aikuisilla koirilla. Jotkut sairaudet kuten diabetes sekä sydän- ja munuaissairaudet voivat heikentää koiran lämmönsäätelykykyä.

    Roa. Kuva: Reija Stenbäck

    Koira on tasalämpöinen eläin

    Reagoipa koira kylmään miten tahansa, lämpötila vaikuttaa kaikkiin samalla tavalla: kylmässä ilmassa lämpöä johtuu koiran iholta ilmaan, ja koiran oma ruumiinlämpö alkaa laskea. Koira on tasalämpöinen eläin, joten sen elimistö pyrkii pitämään ruumiinlämpötilan samana ympäristöstä riippumatta.

    Ruumiinlämpöä seuraa ja ylläpitää aivojen hypotalamuksessa sijaitseva lämmönsäätelykeskus.

    Koiran elimistö voidaan lämmönsäätelyn näkökulmasta jakaa kahteen osaan. Ydinosaan kuuluu aivojen lisäksi vatsa- ja rintaontelo, joissa ovat tärkeät sisäelimet. Elintoimintojen kannalta välttämättömän ydinosan lämpötila pyritään viimeiseen asti pitämään vakiona. Pintaosiin kuuluvat isot lihakset ja raajat, joiden lämpötila voi olosuhteiden mukaan vaihdella enemmän.

    Automaattinen lämmönsäätely käynnistyy kylmässä

    Koira pyrkii ensisijaisesti säätelemään ruumiinlämpöä omalla käyttäytymisellään. Se hakeutuu lämpimään, esimerkiksi peiton alle tai kiertyy kerälle selkä tuulta vasten. Jos käyttäytymisen muuttaminen ei riitä, käynnistyy fysiologinen lämmönsäätely, joka on kudosten ja elinten monimutkaista yhteistyötä. Sen avulla koiran elimistö pyrkii minimoimaan lämmönhukkaa ja lisäämään lämmöntuotantoa. Turkin eristävyys paranee karvoja pörhistämällä. Pintaosat jäähtyvät, kun ääreisverenkierto vähenee: kun lämpötilaero koiran pintaosien ja ympäristön välillä pienenee, vähenee lämmön siirtyminen koirasta ympäristöön.

    Jos koiran elimistön jäähtyminen jatkuu, käynnistyy ns. värinätön lämmöntuotanto. Se on hormonien säätelemä prosessi, jossa koiran aineenvaihdunnan taso kiihtyy ja solujen entsyymireaktioista vapautuvaa lämpöenergiaa käytetään ruumiinlämmön nostamiseen. Jos tämä ei riitä, elimistö siirtyy värinälliseen lämmöntuotantoon. Lihakset jännittyvät, minkä jälkeen alkaa lihasvärinä. Se on lihasten supistelua, jonka ainut tarkoitus on tuottaa lämpöenergiaa. Koira alkaa tässä vaiheessa näkyvästi täristä kylmästä. Jos lihasvärinäkään ei estä koiran ydinlämmön laskemista, koira jäähtyy vähitellen alilämpöiseksi. Lihasvärinä muuttuu ensin katkonaiseksi ja lakkaa, kun ydinlämpö on laskenut noin 34 asteeseen. Hypotalamuksen lämmönsäätelykeskuksen toiminta loppuu 29 asteessa ja sydän pysähtyy ydinlämmön laskettua 20 asteeseen.

    Keinoja kylmän torjuntaan

    Ensimmäinen huoltotoimi koiran olon parantamiseksi kylmässä autossa on takin pukeminen. Hyvä takki peittää kunnolla suurimmat lihasryhmät eli selän, rinnan ja reisilihakset. Materiaalina kannattaa suosia villaa ja muita luonnonmateriaaleja, sillä ne paitsi lämmittävät myös hengittävät. Etenkin villa siirtää tehokkaasti kosteutta pois koirasta ja lämmittää myös märkänä, jos koira on kostea lumessa tai märässä metsässä treenaamisen jälkeen. Kuten ihmisilläkin, yhtä paksua takkia parempi vaihtoehto on kerrospukeutuminen, jossa myös vaatekerrosten väliin jäävä ilma eristää ja lämmittää.

    Kylmä hiipii autoon ensimmäisenä pohjan kautta. Koiran lämpimänä pysymistä voi edistää hyvin tehokkaasti huolehtimalla siitä, että pohjan ja koiran välissä on kunnollinen eriste, esimerkiksi paksu patja tai pala eristelevyä häkin alla. Valtaosa koirista viettää aikansa takaluukussa, ja vetoa siellä voi vähentää laittamalla maton tai peiton eristeeksi takaluukun kynnykselle tiivisteiden eteen.

    Jos koiralla on häkki, yksinkertainen tapa vähentää lämmön haihtumista on peittää häkki. Paksu viltti tai peitto toimii hyvin, mutta vielä tehokkaampi on avaruuspeite, joka heijastaa lämpöä takaisin koiraa kohti.

    Mantu. Kuva Miia Vainio-Haapala

    Myös makuualustana kannattaa suosia villaista tai muuta, joka ei kostu helposti. Sisällä säilytetty makuualusta ei ole ainakaan valmiiksi kylmä. Treeneihin ajellessa koiralle voi tarjota lämpöä varastoon laittamalla häkkiin irrallisen penkinlämmittimen, joka toimii auton tupakansytyttimestä. Markkinoilla on myös akulla toimivia lämpöalustoja, jonka avulla alusta pysyy lämpimänä muutaman tunnin.