Pelastusopistolla käynnistyi vuonna 2013 pelastuskoiratoiminnan koulutuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli kartoittaa pelastustoimen tarpeita pelastuskoirien käytölle sekä normaali- että poikkeusoloissa eli väestönsuojelutilanteissa. Tavoitteena oli myös kehittää Pelastusopiston tarjoamaa pelastuskoiratoimintaan liittyvää opetusta vastaamaan entistä paremmin sekä pelastustoimen eli käytännössä pelastuslaitosten että alan harrastajien eli koiranohjaajien tarpeisiin.

Johanna Franzen kuva:Tanja Lupari

– Lähdimme miettimään, mitä pelastuskoirakoille tarjottava koulutus tänä päivänä on, mitkä ovat sen tavoitteet, mitkä sen tavoitteet pitäisi olla ja miten niihin tavoitteisiin päästään, kertaa Pelastusopiston yliopettaja Johanna Franzen.

Hankkeen aikana määriteltiin ja tarkennettiin pelastustoiminnassa käytettävien koirakoiden osaamisvaatimuksia sekä koiraohjaajan että koiran osalta ja sitä, miten vaatimusten täyttymistä voidaan jatkossa mitata.

– Tärkeäksi kysymykseksi nousi myös se, mikä on pelastuslaitosten alueellinen tarve pelastuskoiraryhmille ja miten Pelastusopiston koulutusta voidaan kohdentaa ja sen sisältöä kehittää tämän tarpeen mukaisesti ja samalla tukea alueellista yhteistyötä pelastuslaitosten ja koiratoimijoiden välillä.

Suomessa on vielä toistaiseksi 22 kunnallisesti toimivaa pelastuslaitosta. Aluehallintomalli ja sen myötä pelastuslaitosten lukumäärä tulee kuitenkin tulevaisuudessa muuttumaan.

Peto-koulutuksen tavoitteita tarkennettu

Pelastusopiston tarjoaman koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on kouluttaa koiraohjaajia toimimaan pelastustoimen alaisissa tehtävissä pelastuslaitosten suunnitelmien mukaisesti ja/tai siten, kun eri järjestöt ovat pelastuslaitosten kanssa asiasta sopineet.

Pelastusopiston rooli on myös yhtenäistää ja kehittää valtakunnallisesti pelastuskoiraohjaajien ja pelastustoimen henkilöstön Peto/VSS-osaamista sekä toimia asiantuntijana aiheeseen liittyvässä keskustelussa.

– Tavoitteenamme on kouluttaa myös pelastustoimen henkilöstöä, pelastajia, palomiehiä ja päällystöä, pelastuskoirakoiden alueellisen tarpeen määrittelyyn, käyttöön ja johtamiseen eli siihen, että he ymmärtävät, mitä koirakon osallistuminen pelastustoimen tehtäviin käytännössä tarkoittaa.

035
Kuva: Pelastusopisto

– Kurssiemme avulla tavoitetaan eri puolilta tulevia ihmisiä, voidaan yhtenäistää perusteita ja luoda samanlaista osaamispohjaa ihmisten kouluttamiseen, Franzen tiivistää.

– Yksi keskeinen hankkeesta esiin tullut johtopäätös on koirayhdistysten ja pelastuslaitosten alueellisen yhteistyön merkittävä rooli. Sillä, että koirakko osallistuu viikon kestävälle pelastusopiston kurssille, ei tehdä valitettavasti ihmeitä. Olennaista on, mitä tapahtuu koulutusten ulkopuolella ja mikä on koulutusjärjestelmän taso ja osaaminen alueellisesti.

Pelastuskoirien käyttömahdollisuuksia pelastustoimen tehtävissä

Hankkeen aikana pelastustoimen edustajat ja koiraharrastajat ovat yhteistyössä tunnistaneet erilaisia käyttömahdollisuuksia pelastustoimen tehtäviin osallistuville koirakoille:

  • Sortumaetsintä (aiheuttajana esim. rakenne, räjähdys, lumi tai aseellinen isku)
  • Uhrien paikallistaminen kaivosonnettomuuksissa
  • Alueiden tarkastus ja uhrien paikallistaminen luontoon liittyvissä ääri-ilmiöissä (esimerkiksi myrskytuhoalueet, tulvat, lumivyöryt)
  • Onnettomuusalueiden ja -kohteiden tarkastus ja uhrien paikallistaminen sekä selvittäminen, onko onnettomuusalueelta mahdollisesti poistunut uhreja (esimerkiksi tieliikenne-, juna-, laiva- ja lentokoneonnettomuudet)
  • Uhrien paikallistaminen muissa pelastustehtävissä, joissa uhrin sijainti ei ole tarkasti tiedossa (esimerkiksi kallionkolot)
  • Evakuoitavien kohteiden tarkastaminen ja henkilöetsintä kohteissa

Kadonneeksi ilmoitettujen henkilöiden etsintä on poliisijohtoinen tehtävä, eikä näin ollen kuulu Pelastustoimen alaisiin tehtäviin.

Alueiden erityistarpeet ja niihin vastaaminen

Pelastuslaitosten alueellinen tarve on tällä hetkellä noin 4 koirakon vahvuinen koirayksikkö, joka pystyy työskentelemään tehokkaasti pelastustoimen tehtävissä sekä normaali- että poikkeusoloissa.

– Jos verrataan poliisijohtoisiin tehtäviin, niin puhutaan marginaalitoiminnasta ja hyvin pienestä määrästä koirakoita, Franzen toteaa.

Vain muutamalla alueella, lähinnä Etelä-Suomen suurimmissa kaupungeissa, on todettu tarvetta pitää valmiudessa lisäksi laajempaa VSS-koirajoukkuetta, joka toimii tarvittaessa poikkeusoloissa väestönsuojelutilanteessa.

Alueelliset tarpeet voidaan Pelastusopiston koulutuksissa ottaa huomioon sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Vanhat liittokiintiöpaikat ovat historiaa ja nykyisin aluekiintiöt sekä pelastuslaitosten todellinen tarve määrittävät koulutuspaikkojen jakautumisen.

Laatunäkökulma on haastavampi. Pelastuskoirakoiden tärkeimmäksi osaamisalueeksi on valtakunnallisesti tunnistettu sortumaetsintä ja siihen liittyvä rakennusetsintä, eli käytännössä rauniokoulutus. Tämä tulee jatkossa olemaan myös pelastusopiston koulutusten painopiste, erityisesti osaamisen valtakunnallisen kehittämisen ja yhtenäistämisen näkökulmasta.

Osaamisvaatimukset mittareiden kehittäjänä

Hankkeen aikana on yhteisesti tarkennettu myös sekä koiran että koiraohjaajan osaamisvaatimuksia. Lähtökohtana on ollut viranomaisen toive siitä, mitä koirakoiden tulee osata, jotta niitä voidaan käyttää todelliseen tarpeeseen.

Peto/VSS-koiranohjaajan osaamisvaatimukset

  • tuntee pelastustoimen johtamisjärjestelmän ja taktiikan perusteet sekä tunnistaa oman roolinsa osana pelastustoimintaa eri tilanteissa
  • osaa tehdä etsintäalueelle nopean tiedustelun pelastustoimen ohjeistuksen mukaan koiratoiminnan näkökulmasta
  • osaa ottaa toiminnassaan huomioon tilanteen edellyttämän turvallisuuden ja riskinarvioinnin
  • osaa käyttää suojavarusteita
  • osaa toimia johdetusti
  • osaa suunnitella etsinnässä käytettävän taktiikan olosuhteiden mukaisesti ja raportoida etsintäsuunnitelmansa sekä muuttaa sitä tarvittaessa havaintojensa perusteella
  • osaa lukea koiransa reaktioita ja tehdä tulkintoja niiden mukaisesti
  • osaa raportoida etsintänsä tulokset pelastustoimelle sekä suullisesti että kirjallisesti
  • kykenee toimimaan epämukavissa olosuhteissa (fyysinen kunto ja terveys, korkeat / ahtaat paikat, lika, melu, pitkäkestoisuus, pimeys)
  • omaa riittävät tiimityöskentelytaidot
  • omaa perustaidot ensiavusta, suunnistamisesta ja viestivälineiden käytöstä
023
Kuva: Pelastusopisto

Peto/VSS-koiran osaamisvaatimukset

  • osaa edetä erilaisilla alustoilla itsenäisesti (sortuma, rakennus, lumi, maasto)
  • pystyy työskentelemään itsenäisesti ilman näköyhteyttä ohjaajaan
  • pystyy työskentelemään ohjaan kanssa/lähellä paineistumatta
  • osaa etsiä alueelta elävät ihmiset ja ilmaista ne
  • kykenee pitkäkestoiseen työskentelyyn ja saman uhrin ilmaisuun useita kertoja
  • on sekä ohjaajan että vieraiden ihmisten käsiteltävissä (mm. nostaminen, kantaminen)
  • on ohjaajansa hallittavissa ja ohjattavissa
  • kykenee terveytensä, rakenteensa ja ominaisuuksiensa puolesta suoriutumaan pelastustoimen alaisista tehtävistä
  • kykenee työskentelemään häiriön alla (esimerkiksi äänet, ruoka, vaatteet, ihmiset, toiset koirat, muut häiriöhajut)
  • kykenee työskentelemään pimeässä
  • kykenee työskentelemään kytkettynä
  • kykenee työskentelemään tassusuojat jalassa

Pelastuslaitoksilta on noussut esiin tarve Peto/VSS-koirakoiden osaamisen mittaamiseen ja koulutustason tarkasteluun valtakunnallisesti. Tarkastelussa on toivottu lisättävän erityisesti ihmisen eli koiraohjaajan osaamisen mittausta.

– Pelastuslaitoksilla on pitkä ja vahva kulttuuri ja ne ovat tottuneet käyttämään vapaa-ehtoisia omassa toiminnassaan. Toisaalta toimintakulttuuri edellyttää myös, että vapaaehtoisten käytön on oltava hyvin mitattua ja soveltuvuusarvioitua. Keskusteluissa on mainittu VIRTA-tarkastuksen kaltainen lopputarkastus, joka keskittyy erityisesti ihmisen osaamiseen. Koirien mittaamisessa luotetaan kyllä liittoihin.

Osaamisvaatimuslistat toimivat samalla työkaluna soveltuvuuden arviointiin sekä henkilön että koiran osalta ja mittareina erilaisten kokeiden ja testien arvosteluun sekä edelleen mitattavien asioiden kehittämiseen.

– On vaikea lähteä rakentamaan mittareita, jos ei tiedetä, mitä halutaan.

Peto-koulutuksen kehittäminen jatkossa

Hankkeen aikana todettiin, että pelastuslaitoksilla on edelleen tarve sekä pelastuskoiraohjaajien koulutukseen ja että oman henkilöstön osaamisen kehittämiseen pelastuskoiratoimintaan liittyvissä asioissa.

– Suurimmalla osalla laitoksista on tähän myös vahva motivaatio ja tahtotila olemassa, Franzen kiittelee. – Jälleen kerran korostuu pelastuslaitosten ja koiratoimijoiden välisen alueellisen yhteistyön merkitys kouluttautumisen ja osaamisen laadussa.

Pelastusopisto keskittyy jatkossa erityisesti kurssien rekrytointiprosessin ja palautejärjestelmän kehittämiseen.

– Valintaprosessi painottuu entistä enemmän siihen, että kursseille osallistuu mahdollisimman sitoutuneita koirakoita, jotka haluavat erikoistua ja kehittää osaamistaan pelastuskoiratehtävissä. Palautteenantojärjestelmää pyritään kehittämään niin, että saamme enemmän suoraa palautetta koulutuksiin osallistuneista koirakoista sekä koirayhdistyksiltä että pelastuslaitoksilta.

Myös koulutusten sisällöllistä kehittämistä jatketaan ja poliisijohtoisten tehtävien osuus sisällössä vähenee.

– Pyrimme olemaan vahvoja siinä, missä meidän tuleekin olla vahvoja, eli pelastustoimeen liittyvien asioiden osaamisessa.

Jatkossa koulutuksiin osallistuvia palvelee sekä pelastuslaitoksille että koiraharrastajille suunnatut verkko-opetusympäristöt, jotka toimivat materiaalipankkeina ja tukevat opiskelijoiden oman osaamisen kehittämistä.

Pelastusopiston, Pelastuskoiraliiton ja Palveluskoiraliiton edustajat ovat sopineet yhteiseksi strategiseksi tavoitteeksi seuraavan kolmen vuoden ajalle perusosaamisen parantamisen.

Osapuolet toimivat yhdessä linjassa niin, että Pelastusopisto keskittyy omassa koulutuksessaan koiraohjaajien perusosaamisen kehittämiseen, Palveluskoiraliitto ja Pelastuskoiraliitto puolestaan koirien perusosaamisen kehittämiseen. Samalla pyritään kehittämään osaamisen mittarit ja prosessit sille tasolle, että pelastuskoirakoiden valmiutta voidaan vuodesta 2018 alkaen mitata entistä tehokkaammin.

– Mittausjärjestelmää oltiin jo viemässä nopeammin eteenpäin, kunnes viime vuonna harrastajilta tuli selkeä pyyntö, että perustaitoja pitää parantaa alueellisesti, jotta mittaaminen voidaan järkevästi toteuttaa. Meille on tärkeää ottaa myös koiraharrastajien toiveet huomioon.

Teksti: Tanja Lupari