Poliisikoiralaitoksella on syytä juhlaan. Hämeenlinnassa on koulutettu koiria vuodesta 1927 lähtien eli jo 90 vuoden ajan. Uusien toimitilojen suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja parin vuoden päästä Rinkelinmäelle nousee Pohjoismaiden nykyaikaisin poliisikoiralaitos.

– Poliisikoiratoiminnassa on ollut vuosien varrella monenlaisia ylä- ja alamäkiä, Poliisikoiralaitoksen johtaja Pekka Kokkonen toteaa. – Väitän, että tänä päivänä meillä menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Meillä on enemmän koiria ja koirilla enemmän tehtäviä kuin koskaan aiemmin. Poliisikoiria käytetään nykyisin jokaisessa poliisiyksikössä ympäri Suomea. Poliisikoiratoiminnalla on poliisille vahvasti lisäarvoa tuottava vaikutus ja merkitystä yhteiskunnan turvallisuudenkin kannalta. Mikä voisi olla sen arvokkaampaa kuin ihmishenkien pelastaminen?

Pekka Kokkonen ja Suomen ensimmäinen poliisikoira Hektor, (1907-1918), joka vartioi nykyisin Poliisikoiralaitoksen aulassa.

Tulijoita enemmän kuin opiskelupaikkoja

Suomessa on tällä hetkellä 235 poliisikoiraohjaajaa ja 261 koulutettua poliisikoiraa. Kuten muidenkin virkakoirien, poliisikoirakon yhteistyö alkaa jo pentuvaiheessa ja jatkuu aina koiran eläkeikään saakka – usein sen jälkeenkin koiran jatkaessa eläkepäiviään perhekoirana.

Poliisikoiraohjaajakoulutukseen otetaan vuosittain vain 12 uutta opiskelijaa, vaikka tulijoita olisi enemmänkin.

– Siinä mielessä ollaan vähän kehityksen tulppana. Tällä hetkellä tilat eivät anna myöten määrän kasvattamiseen ja toisaalta opetuksen laatu saattaa kärsiä isommasta ryhmäkoosta. Opetus on kuitenkin aika pitkälle käsityötä, noin 80 % koulutuksesta on käytännön harjoittelua, Kokkonen selventää.

Poliisikoiraohjaajaksi pyrkivällä ei välttämättä tarvitse olla koirataustaa siviilissä.

– Aloitamme kaikkien kanssa ns. nollasta, koska haluamme varmistaa, että jokaisella koirapoliisilla on perusteellinen tietämys koirasta eläimenä. Aluksi keskitytään pennun käsittelyyn, sosiaalistamiseen ja perustottelevaisuuteen.

Perustason jälkeen koulutuksessa keskitytään jäljestykseen, henkilöetsintään, esinehakuun ja voimankäyttöön. Ennen ammatissa toimimista koirakon tulee suorittaa käyttöönottotarkastukset jokaisessa lajissa ja sen jälkeen koulutustasontarkastus kahden vuoden välein.

Partiokoiran peruskoulutus kestää 2,5 vuotta, minkä jälkeen koira voi erikoistua huumausaineisiin, räjähteisiin, palaviin nesteisiin tai ruumiskoiraksi. Osa huumekoirista saa koulutuksen myös rahan ja passien etsintään. Tulevaisuudessa erikoistumisalueet voivat liittyä esimerkiksi tietotekniikkarikosten tai harmaan talouden torjuntaan.

– Poliisien toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joihin meidän tulee koulutuksellisesti reagoida. Jos kentällä tarvitaan koiria, jotka etsivät muistitikkuja, kovalevyjä tai kännyköitä, niin me koulutamme sellaisia.

Parhaillaan selvityksessä on muitakin tapoja laajentaa poliisikoirien käyttöalaa. Esimerkiksi Tanskassa on saatu hyviä tuloksia seksuaalirikosten tutkinnassa käyttämällä rikospaikkatutkimuskoiria, jotka merkkaavat verta ja siemennestettä.

– Sitä ei vielä edes tiedetä, mihin kaikkeen koiraa ja sen hajuaistia voidaan käyttää.

Pekka Kokkonen esittelee harjoitusvälineenä käytettävää ”kätköautoa”.

Pentuhankinta kriittinen menestystekijä

Poliisikoiralaitos vastaa koulutuksen lisäksi poliisikoirien hankinnasta, terveydenhoidosta ja eläinlääkärikuluista.

– Ostamme vuosittain 40-50 koiraa, mikä on meille iso haaste. Pyrimme hankkimaan koirat kotimaisilta kasvattajilta ja meillä on hyvä verkosto, mutta hekään eivät aina pysty vastaamaan tarpeeseen. Tässäkin asiassa teemme yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.

Yleisimmät partiokäytössä olevat poliisikoirarodut ovat saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira malinois.

– Suomessa on noin 30 erikoiskoulutuksen saanutta poliisikoiraa, joiden rotukirjo pitää sisällään labradorinnoutajia, sileäkarvaisia noutajia, bordercollieita ja englanninspringerspanieleita, taitaa joukossa olla jokunen jackrussellinterrierikin.

Osa pennuista siirtyy projektikoiriksi eläinalan koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin tai yksityisille kouluttajille, jotka kouluttavat pennut poliisin ohjeistuksen mukaan.

– Näin varmistamme, että ohjaajilla on koko ajan peruskoulutettu koira käytössään, ikään kuin vanhemman rinnalla kasvamassa, eikä operatiiviseen toimintaan tule koiran eläköityessä kohtuuttoman pitkää notkahdusta.

Poliisikoiralaitoksella toimii myös 41-paikkainen koirahoitola, jossa nelijalkaiset majailevat koulutusten sekä ohjaajiensa lomamatkojen ja virkavapaiden aikana. Vuodessa kertyy lähes 1200 hoitopäivää, käytännön arjesta vastaavat kaksi palkattua koirahoitajaa.

Uudet tilat vastaavat muuttuneeseen tarpeeseen

11 henkilöä vakituisesti työllistävän Poliisikoiralaitoksen toiminta Hämeenlinnassa oli hetken vaakalaudalla ja sille mietittiin vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Päätös toiminnan jatkumisesta Hämeenlinnassa tehtiin vuosi sitten ja parhaillaan on käynnissä hankesuunnittelu, jonka lopputuloksena Rinkelinmäen seitsemän hehtaarin alueelle valmistuu lähivuosina modernit ja uuden ajan tarpeisiin vastaavat koulutustilat.

– Strategisesti sijainti Hämeenlinnassa on erinomainen, mutta vanhat tilat eivät enää vastaa nykyisiä koulutustarpeita. Lapio isketään maahan toivottavasti vuoden 2018 aikana.

Peruskorjauksen myötä alueelle valmistuu puolilämmin sisäharjoitushalli sekä uudet majoitustilat oppilaille. Koiratarhoja nykyaikaistetaan sekä koirien että ohjaajien turvallisuuden ja mukavuuden parantamiseksi. Nykyisestä hallintorakennuksesta tulee koirakoulun kruunu – hajutyöskentelytalo, jonne rakennetaan erilaisia hajukoulutustiloja kahteen eri kerrokseen.

Poliisikoiralaitoksen nykyisiä hajukoulutustiloja.

Poliisikoiralaitos järjestää vuosittain 80–90 erilaista koulutusta, seminaaria sekä tapahtumaa. Se tekee laajasti yhteistyötä myös muiden koiratoimintaa käyttävien viranomaisten kanssa.

– Meillä koulutetaan kaikki Rikosseuraamusviraston koirat sekä järjestetään yhteiskoulutusta niin Tullin, Rajavartiolaitoksen kuin Puolustusvoimienkin kanssa. Virkakoiratoimijoiden yhteistyö Suomessa on hyvin tiivistä ja hedelmällistä.

Tutkittua tietoa koulutuksen tueksi

Koulutuksen lisäksi Poliisikoiralaitoksen ydinprosesseihin kuuluvat kehitys ja tutkimus.

– Pyrimme vuosittain toteuttamaan koulutustoimintaa tukevia pienimuotoisia tutkimuksia, koska opetuksen tulisi aina jollain tavalla pohjautua tutkittuun tietoon. Koirapuolella tutkimuksia tehdään yllättävän vähän suhteessa siihen, kuinka paljon erilaisia asenteita, näkemyksiä ja mutu-tuntumaa löytyy.

Parhaillaan käynnissä on muun muassa tutkimukset siitä, miten koira havainnoi ihmisen stressitilaa ja kuinka vanhan palopaikan palokoirat pystyvät tunnistamaan.

Lisäksi Poliisikoiralaitos tekee molekyylitutkimusta yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa.

– Haluamme selvittää, kuinka pieni määrä hajumolekyylejä riittää koiralle tunnistamiseen.

Kansainvälisesti poliisikoiralaitos ylläpitää Pohjoismaisella ja EU-tasolla verkostojaan osaamisen ja koulutusyhteistyön kehittämiseksi sekä poliisikoirien uusien käyttötapojen löytämiseksi ja tutkimustulosten jakamiseksi.

Yhteisharjoitukset tulevaisuudessa mahdollisia

Poliisikoirakot suorittavat vuodessa noin 11 000 tehtävää, joista yleisin on kadonneen henkilön etsintä.

– Nenänkäyttöön liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet koko ajan, voimankäyttötehtävät puolestaan vähentyneet vuosi vuodelta. Jatkossa niiden määrä tulee todennäköisesti vähenemään entisestään. Koulutusten suunnittelu ohjautuu todellisen tarpeen mukaan.

Kokkonen kertoo, että koulutuksessa huomioidaan myös vapaaehtoisresurssit.

– Partiokoiranohjaajan peruskurssilla käydään läpi meille tärkeät siviilisidosryhmät sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun rooli etsinnöissä. Toki jokaisella peruskurssille tulijalla on jo poliisin uraa takana, ja sitä kautta kokemusta oman yksikön toimintatavoista kadonneen henkilön etsinnöissä.

Poliisin ja pelastuskoiraihmisten yhteisharjoitukset Kokkonen näkee järkevänä ajatuksena.

– Tällä hetkellä opetuksen tuntikehys on tiukka, mutta ei ole poissuljettua, etteikö sellaisia voitaisi tulevaisuudessa järjestää.

 

 

Save