Suuntimia strategiatyölle jäsen- ja sidosryhmäkyselyillä

537

Pelastuskoiraliiton strategiatyöryhmä on alkanut valmistella seuraavaa strategiaa liiton toiminnan kehittämiseen. Työryhmä toteutti maaliskuussa 2019 kolme kyselyä strategiatyön pohjaksi: Minä ja koirani pelastuskoiraharrastajana -jäsenkyselyn liiton jäsenyhdistysten jäsenille, sidosryhmäkyselyn Vapepa-yhteistyöstä ja Pelastuskoiraharrastajat – viranomaisen apuna -kyselyn poliisille ja pelastuslaitokselle. Kyselyssä kysyttiin yleisesti pelastuskoirista ja niiden käytöstä hälytyksissä. Oletus on, että suurin osa Vapepan ja viranomaisten vastaajista ei, tiedä kumpaan pelastuskoiria kouluttavaan liittoon – Pelastuskoiraliittoon vai Palveluskoiraliittoon – joku koirakko kuuluu. Tämä huomioidaan tulosten käsittelyssä, ja kyselyn tuloksia voi hyödyntää pelastuskoiratilanteen tarkastelussa yleisestikin.

Jäsenkyselyyn vastattiin aktiivisesti

Jäsenkyselyyn vastasi 313 jäsentä 38 yhdistyksestä, eli vain kahdesta yhdistyksestä vastauksia ei saatu lainkaan. Strategiatyöryhmän jäsentä Sanna Ainolaa (Päijät-Hämeen Pelastuskoirat) vastausaktiivisuus ilahdutti.
– On hienoa, että jäsenet ovat innostuneita ja kiinnostuneita ja haluavat selvästi vaikuttaa liiton toimintaan. Vastauksista näkyy, että asioita on mietitty. Myös vapaat kommentit tukivat suljettujen kysymysten vastauksia. Kokonaiskuva vastauksista on positiivisuus ja innokkuus.

Kyselyyn vastanneilla keskeisin tavoite on selkeä: koiran kouluttaminen hälytysryhmään asti. Hälytysryhmään etenemistä ei kuitenkaan pidetty helppona (vastauksen keskiarvo 2,55 asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa vaikeaa).  Suurin osa kyselyyn vastanneista harjoittelee pelastuskoiralajeja tai niitä tukevia harjoituksia 1–2 kertaa viikossa.
– Harjoitusmäärä yllätti hieman, sillä olisin luullut sen olevan suurempi, Sanna Ainola toteaa. – Tässä harrastuksessa halu ja mahdollisuus käyttää aikaa on tärkeää. Kyselyssä vastaajat kuitenkin realistisesti myös arvioivat ajankäytön yhdeksi isoimmista esteistä hälytysryhmään etenemiselle.

Kuva: Reija Stenbäck

Kyselyn vastaajat eivät pitäneet koiran ominaisuuksia, koejärjestelmää tai yhdistyksen toimintaa esteinä hälytyskelpoisuuden saavuttamisessa. Vastauksissa suurimmaksi esteeksi ajankäytön ohella nousi ohjaajan oma kokemattomuus. Etsinnän kaltaista harjoittelua pidettiin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä tavoitteen saavuttamisen kannalta. Vapaissa kommenteissa nousivat lisäksi esille toive yhdistyksen selkeästä koulutuspolusta, lajikoulutuksesta erityisesti jäljellä, yhdistysten välisestä yhteistoiminnasta sekä liiton järjestämistä yhteisistä koulutuksista.
– Etsinnän kaltaisen harjoittelun pitäisi olla meidän vahvuusalueemme. Olisi tärkeää saada konkareilla oleva tieto hyötykäyttöön kentälle ja harjoitusten suunnitteluun, Sanna Ainola toteaa.

Koirakoita ei voi hälyttää, jos niitä ei ole

Vapepalle tehtyyn sidosryhmäkyselyyn saatiin vastauksia kaikilta alueilta ja erityisesti Vapepa-johtajilta. Vastauksissa pelastuskoiraryhmiä pidettiin osaavina ja luotettavina. Erityisen tyytyväisiä vastauksissa oltiin alueiden tarkastamisen varmuuteen, yhteistyökykyyn ja johdettavuuteen sekä koirakoiden laatuun.

Pääsyitä sille, että pelastuskoirakoita ei käytetä etsinnöissä, nimettiin kaksi: koirakoiden käyttö ei ole tehtävässä tarkoituksenmukaista tai koirakoita ei ole saatavilla. Kyselyssä toivottiinkin koirakoiden määrän lisäystä siten, että pelastuskoiria olisi käytettävissä koko maassa.
– Tässä kyselyssä on hyvin nostettu Pelastuskoiraliitolle oleellisia asioita ja tuloksia. Kyselyssä on tunnistettu tärkeitä kehittämisen kohteita, sanoo valmiussuunnittelija Arsi Veikkolainen. – Koiraryhmät ovat osaamiseltaan profiloituneet korkealle. Kysely muistuttaa, että kyse on harrastuksesta.
– Pelastuskoiraliiton toiminnan näkökulmasta tärkeää on tietoisuuden lisääminen, Sanna Ainola sanoo. – Vapepa-harjoitukset ja vapepalaisten kanssa tehty yhteistyö on tärkeää.

Kuva: Mikko Koljander

Harjoitusaika pitää käyttää järkevästi

Viranomaisille tehtyyn kyselyyn saatiin vastaukset kaikista poliisilaitoksista ja lisäksi kymmenen vastausta pelastusviranomaisilta. Vastauksissa arvostettiin etenkin pelastuskoiraryhmien johdettavuutta, mutta osaamisessa ja luotettavuudessa toivottiin kehitystä.

– Vastauksissa heijastunee VIRTA-tarkastuksissakin todettu asia eli se, että ohjaaja ei luota koiran toimintaan vaan aluetta ihmetellään ja työstetään turhankin tarkkaan, ylikonstaapeli Jarmo Happo arvioi. – On tietysti hyvä, että työtä tehdään huolellisesti, mutta koiran on kuitenkin tarkoitus nopeuttaa etsintää. Harjoittelussa ajankäyttö tulisi kohdistaa niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä etsinnän kannalta. Perusharjoittelu on tärkeää, mutta treenaus tuntuu helposti ohjautuvan muunlaisiin asioihin.

Yhtenä luotettavuuteen vaikuttavana tekijänä nousi esille se, että viranomaisilla ei ole juurikaan tietoa siitä, miten pelastuskoiraryhmät harjoittelevat.

– Poliisilla on selkeät tarpeet meidän toiminnallemme, joten on lisättävä tietoisuutta ja näkyvyyttä osaamisestamme, Sanna Ainola toteaa. – Samoja asioita toivottiin myös viranomaisten vastauksissa. On hyvä tietää, että toiminnassa on kuitenkin jo ajateltu oikeita asioita.

Suuntana koulutuksen suunnittelu ja tehostaminen

Vaikka kysely toteutettiin melko nopealla aikataululla ja suunniteltiin ainoastaan strategiatyöryhmän omin voimin, sillä onnistuttiin saamaan paljon sellaista tietoa, jota strategiatyön pohjaksi tarvitaan.
– Kyselystä selviävät ydinasiat strategiatyötä varten. Kolmen vuoden strategiakausi on lyhyt aika, joten on valittava, mitkä asiat nostetaan keskeisiksi. Ajatuksena on toistaa sama kysely uudelleen strategiakauden aikana.

– Näkisin, että kyselyn vastausten perusteella strategiatyön on suunnattava koulutuksen suunnitteluun ja tehostamiseen. Lisäksi meidän on mietittävä sitä, miten pysymme kilpailukykyisinä suhteessa muihin harrastuksiin, Sanna Ainola sanoo. – Pelastuskoiratoiminta on kuitenkin myös harrastus, jota moni ihminen arvostaa hyvin paljon.

Artikkelikuva: Mikko Koljander