Pelastuskoiraliiton yhdistyspäivät pidettiin perinteiseen tapaan vuosikokouksen yhteydessä, tänä vuonna siis huhtikuun viimeisenä lauantaina Kouvolassa. Yhdistyspäivillä käsitellään jotakin Pelastuskoiraliiton tai yleensä yhdistystoiminnan kannalta ajankohtaista asiaa alustuksen ja keskustelun tai ryhmätyöskentelyn avulla. Tällä kertaa aiheena oli Pelastuskoiraliiton strategia vuosina 2017–2019 ja sen kehittäminen edelleen. Strategiakauden tavoitteet olivat hälytyskoirien määrän lisääminen, hälytysten määrän lisääminen ja hälytysorganisaation vahvistaminen. Jokaiselle tavoitteelle määriteltiin mittarit, joita strategiakauden aikana seurataan.

Jäsenmäärä kasvussa, hälytyskoirien määrä ei

Pelastuskoiraliiton jäsenyhdistysten hälytysryhmien henkilömäärä on kasvanut samassa suhteessa kuin liiton jäsenmäärä. Hälytyskelpoisten koirien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut suhteessa Pelastuskoiraliiton jäsenmäärään. Hälytyskoirien keski-ikä on tällä hetkellä 8 vuotta 3 kuukautta, eikä uusia hälytyskoiria ole tullut kovin paljon. Hälytyskoirien iästä ei ole aiempaa tilastotietoa, mutta todennäköisesti koirien keski-ikä on noussut.

Koeosallistumiset Pelastuskoiraliiton kokeisiin ovat nousseet samassa suhteessa kuin liiton jäsenmäärä, kun huomioidaan se, että loppukokeen toinen koeosuus jäi pois koesäännöistä vuonna 2017. Hyväksyttyjen koetulosten osuus koeosallistumisista on pitkällä aikavälillä pysytellyt välillä 50–60 %. Koetulokset eivät siis näytä johtavan hyväksyttyihin viranomaistarkastuksiin.

Saksanpaimenkoira Bea. Kuva: Markus Ahtinen

Hälytysten määrä vaihtelee alueellisesti

Pelastuskoirakot ovat viranomaisten käytössä oleva resurssi, joka hälytetään tehtävään tarvittaessa. Hälytysten kokonaismäärä on kasvussa valtakunnallisesti, mutta alueellisissa hälytysmäärissä on todella paljon vaihtelua. Uudellamaalla ja Hämeessä tilanne on hyvä, ja pelastuskoirakot hälytetään tehtäviin matalalla kynnyksellä. Myös Keski-Suomessa etsintöjä tulee koirakoille melko hyvin. Varsinais-Suomessa hälytyksiä on kahtena edeltävänä vuonna ollut aiempaa vähemmän. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hälytyksiä on hyvin vähän, ja Lapissa pelastuskoirakot ovat saaneet muutamia hälytyksiä.

Pelastuskoiraliitto on työskennellyt aktiivisesti Vapepan ja poliisin suuntaan, jotta liiton yhdistysten hälytysryhmiä hälytettäisiin tehtäviin entistä herkemmin. Kokonaishälytysmäärä sisältää myös esihälytykset eli hälytykset, jotka eivät ole johtaneet etsintään. Hälytysten kokonaismäärä ja etsintään johtaneiden hälytysten määrä on nousussa samassa suhteessa.

Jäsenistö on hyvin kouluttautunutta

Hälytysorganisaation vahvistamisella halutaan vaikuttaa paitsi omien hälytysryhmien koulutustasoon myös koiratoimijoiden sijoittumiseen etsintäorganisaatiossa. Pelastuskoiratoimijoiden määrä Vapepa-johdossa on kasvanut hieman. Yksi keskeinen lisä hälytysryhmien sisäisessä koulutuksessa oli Pelastuskoiraliiton ryhmänjohtajakoulutuksen aloittaminen vuonna 2018.

Pelastuskoiraliiton jäsenistön koulutustaso on jäsenyhdistyksille tehdyn tilastokyselyn mukaan hyvä. Myös hälytysryhmien ulkopuoliset kouluttautuvat aktiivisesti, joten hälytettävissä olevien henkilöiden todellista koulutustasoa ei ole mahdollista todentaa tämän kyselyn vastausten perusteella.

Hovawart Hapsu. Kuva: Markus Ahtinen

Uusi strategia rakentuu aiemman pohjalle

Yhdistyspäivien osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että nyt käytössä olevaa strategiaa voidaan jatkaa seuraavan kauden ajan. Jotta tavoitteet toteutuvat paremmin, tarvitaan konkreettinen toimenpideohjelma. Mitä asioita Pelastuskoiraliiton toimijat tekevät strategiakauden aikana, jotta hälytyskoirien määrä saadaan kasvuun tai hälytysmäärät nousuun kaikilla alueilla? Paljon keskustelua herätti esimerkiksi se, tukeeko Pelastuskoiraliiton nykyinen koejärjestelmä harjoittelua kohti käyttöönottotarkastusta ja etsintöjä, vai ohjaako se harjoittelua liiaksi kokeiden kaltaiseen suuntaan.

Keskustelussa nousi esiin kaksi keskeistä teemaa: liiton sisäinen koulutus ja tietoisuuden lisääminen pelastuskoirista. Pelastuskoiraliitto voi parhaiten vaikuttaa omiin toimijoihinsa kouluttamalla jäsenyhdistyksiä. On tärkeää, että etenkin uusilla harrastajilla on riittävän selkeä käsitys siitä, mitä etsinnässä työskentely koiran kanssa edellyttää. Toisaalta on tärkeää kasvattaa tietoisuutta pelastuskoirista ensinnäkin alueilla, joilla ei ole vielä Pelastuskoiraliiton alaista toimintaa ja toiseksi Vapepa-johdon ja muiden etsinnässä toimivien yhteistyökumppaneiden keskuudessa.

Pelastuskoiraliiton hallitus on jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella nimennyt strategiatyöryhmän, joka on aloittanut työnsä paitsi yhdistyspäivien osallistujien myös tekemiensä kyselyjen antamilla eväillä. Seuraavan kauden strategia julkaistaan vielä tämän vuoden puolella.