Pelastuskoiraliiton viime vuonna järjestämän tunnistusetsintäkouluttajien koulutuksen yhteydessä vahvistui myös suomalaisten lajiharrastajien kiinnostus tarkkuusjälkeä kohtaan. Tarkkuusjäljellä tarkoitetaan Ruotsin Hund Campuksella alkunsa saanutta koulutus- ja treenausmetodia jälkityöskentelyyn ja sen kehittäjänä voidaan pitää Hund Campuksen kouluttajaa ja johtajaa Lennart Wetterholmia. Wetterholmilla on pitkä tausta Ruotsin puolustusvoimissa, jossa hän on kouluttanut muun muassa miina- ja huumekoiria sekä jälkikoiria lennostotukikohtien vartiointitehtäviin.
Jälkeä askeleen tarkkuudella
– Tarkkuusjälki on metodi, jossa jälki aluksi näytetään koiralle. Kun koira saadaan kiinnostumaan oikeasta eli niin sanotusta ydinjäljestä, sitä aktiivisesti palkataan jäljen seuraamisesta. Perusidea on, että koira seuraa koko ajan ydinjälkeä, kertoo 20 vuotta pelastuskoiratoiminnassa mukana ollut Stina Törnblom. Hän on opiskellut Hund Campuksella useaan otteeseen suorittaen siellä muun muassa vuoden kestäneen jälkikoulutuksen. Tällä hetkellä Törnblom kouluttautuu jälkikoulutuksen opettajaksi.
Tarkkuusjäljessä on nimensä mukaisesti tärkeää, että koira oppii haistelemaan ja pysymään ydinjäljellä lähes askeleen tarkkuudella. Koiranohjaajan kannalta on olennaista tietää tarkalleen missä jälki menee, jotta koiran oikeaa käytöstä pystytään vahvistamaan juuri oikealla hetkellä.
– Hund Campuksen tapa opettaa jäljestystä perustuu toistoon ja oikeasta asiasta palkkaamiseen. Jäljen opettelu puretaan tarpeeksi pieniin palasiin, jotta koira oikeasti oppii juuri ne asiat, jotka halutaan. Taukojen pitäminen on tärkeää, jotta tarkkuus säilyy.
Kaikki koirat osaavat jäljestää, joskin toisilla on siihen luontaisesti vahvempi taipumus. Hyvää jälkikoiraa kouluttaessa pitää olla suunnitelmallinen ja luoda kaikin puolin hyvä suhde ja luottamus koiraan. Toimiva keskinäinen vuorovaikutus on kaiken perusta. Myös koiran mielentila tulee huomioida. Kun koira on levollinen ja keskittynyt, se myös oppii nopeammin. On myös tärkeää antaa koiralle mahdollisuus oppia omaan tahtiin.
– Aluksi koira voidaan opettaa jäljestämään vaikka kävelyvauhtia. Lennart Wetterholm ei suosi ruoka-tai esinepalkkaa jäljen päässä, koska koira saattaa sen vuoksi alkaa kiirehtimään. Jäljen tulee olla tärkein asia ja koiran keskityttävä itse suoritukseen. Jäljestäminen ja ohjaajan kehu toimii palkkiona koiralle, esineet otetaan mukana vasta sitten, kun koira jo hallitsee jäljestämisen.
Tarkkuusjälkeä on hyvä treenata alusta asti erilaisilla alustoilla. Osaamistason ja itseluottamuksen kasvaessa voidaan koiralle tarjota lisää haasteita esimerkiksi lisäämällä jäljen pituutta ja treenaamalla eri ikäisiä jälkiä erilaisissa olosuhteissa.
– Tosi nopeasti koirat oppivat kun vaan systemaattisesti opetetaan. Treenaaminen tulee suunnitella hyvin tarkaan ja treenipäiväkirjan pitäminen on suositeltavaa, Törnblom toteaa.
Vinkkejä tarkkuusjäljen kouluttamiseen
Jäljen nostaminen tai jäljen suunnan opettaminen on hyvä tehdä esimerkiksi aitaa vasten. Tällä tavalla tuetaan koiran mahdollisuutta onnistumiseen koska jälki ei “mene yli” ja koiralla on vähemmän tilaa sen hakemiseen. Koira laitetaan jäljen eteen ja sitä palkataan heti, kun oikea valinta on tehty. Toistoja tehdään runsaasti ja harjoituksessa onkin hyvä käyttää naksutinta palkkaamisen tukena.
Tarkkuusjäljen treenaamisessa voidana hyödyntää myös niin sanottua kulmaharjottelua.
– Myös kulmaharjoittelu kannattaa tehdä aitaa vasten. Kulmia voi tulla harjoituksessa tiheään jotta saadaan mahdollisimman monta peräkkäistä onnistunutta suoritusta. Haastetta voidaan lisätä tekemällä kulmajälkeä irti aidasta, esimerkiksi puolen metrin päähän. Näin koira ei opi siihen, että jälki lähtee aina aidalta.
– Kulmaharjoittelua tehtäessä ei tehdä samaan aikaan muuta, vaan keskitytään siihen, että toistoja ja onnistumisia kulmista tulee runsaasti, Törnblom muistuttaa.
Treenaamisen tukena voidaan käyttää “johtolankoja” eli treenauspaikalla olevia maamerkkejä, kaatuneita puita, kiviä jne., joiden avulla ohjaaja varmistaa, että on itse tietoinen siitä missä jälki kulkee ja osaa ajoittaa palkkaamisen juuri oikeaan hetkeen. Asfaltilla treenatessa johtolankana voi käyttää esimerkiksi parkkiruudun reunaa, lyhtypylvästä tai merkata jäljen etukäteen vaikkapa liidulla.
Koiranohjaajan tulee seurata herkästi koiran osaamis- ja etenemistasoa. Välillä katsotaan missä mennään ja tarpeen tullen haastetaan koiraa lisää. Toisinaan koulutusketjussa pitää osata palata tarvittaessa myös taaksepäin.
– Koiran tulee pystyä jäljestämään keskittyneesti tietty matka ennen pituuden lisäämistä. Jos jäljen pituutta nostetaan esimerkiksi 100 metristä 180 metriin, ja koiran keskittymiskyky heikkenee 150 metrin kohdalla, palataan harjoittelussa taaksepäin. Toistojen ja onnistumisten kautta nostetaan taas hiljalleen osaamistasoa. Koiranohjaajan tarkkuutta ja suunnitelmallisuutta ei voi treenaamisessa liikaa korostaa.
Kuvat: Miia Halonen
Huom! Mikäli kiinnostuit tarkkuusjäljestä, niin pyydä lajiin tutustuneiden yhteystietoja Suomen Pelastuskoiraliiton toimistolta: spekl@pelastuskoiraliitto.fi
