Tullikoirien vaatimustasot kasvavat jatkuvasti muuttuvan maailman myötä. Koirien hyvinvointia ja työ- sekä liikuntakykyä pyritään ylläpitämään kokonaisvaltaisesti, jotta mahdolliset ongelmat voidaan ennaltaehkäistä tai korjata ajoissa. Työkilometrit tulevat täyteen yleensä 8 vuoden iässä – sen jälkeen on aika heittäytyä ansaituille koiranpäiville.
Tullikoiria käytetään apuna tavaraan kohdistuvien tuonti- ja vientirajoitusten sekä kieltojen valvonnassa niin maa-, ilma- kuin meriliikenteessä. Pääasiallisina työympäristöinä toimivat raja-asemat, satamat sekä lentokentät.
Tullikoirien historia ulottuu pitkälle: niitä on koulutettu ja käytetty työtehtävissä vuodesta 1969 alkaen. Tullin palveluksessa työskentelee tällä hetkellä 45 koiraa, joista suurin osa on koulutettu huumausaineiden etsintään. Erikoisosaamisen skaala on laajentunut alkuajoista: 2000-luvun alussa Tullissa aloittivat ensimmäiset savukekoirat, keväällä 2013 tullikoiratoimintaa laajennettiin käteisen rahan etsintään ja vuonna 2016 joukkoon liittyi ase- ja räjähdekoirat.
– Resursseista johtuen muutama huumekoira on koulutettu myös esimerkiksi käteisen rahan etsintään. Henkilökohtaisesti haluaisin keskittyä yhden koulutuslinjan koiriin – kombinaatiot kun ovat aina tietyllä tapaa kompromisseja, kertoo Tullin koirakoulun toiminnasta vastaava tulliylitarkastaja Ari Nieminen.
– Tullikoirakot tarkastavat vuosittain liki 50 000 kohdetta, joista tuloksellisia eli erilaisiin löytöihin johtaneita on noin 1000. Viime vuosien suurin yksittäinen takavarikko on ollut arvoltaan 14 miljoonaa euroa, muutoin löydöt vaihtelevat muutamista grammoista satoihin kiloihin, Nieminen avaa tullikoiratoiminnan tunnuslukuja.
– Tullikoiratoiminnan kustannukset ovat ohjaajien palkat mukaan lukien noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. Strategisesti ajateltuna Tullin koiratoiminta on osa tarjontaa rajoittavaa paljastavaa tullivalvontaa ja sen avulla ylläpidetään toki myös kysyntää rajoittavaa kiinnijäämisriskiä, joten siihen nähden tullikoirat ovat kyllä ruokansa ansainneet.
Koulutuspolku alkaa jo pentulaatikolta
– Tärkein ominaisuus tullikoiralle on sisäinen motivaatio työhön. Työssä hyödynnetään metsästyskäyttäytymisen eri osa-alueita, mikä painottuu vahvasti rotuvalinnoissa. Ulkoiset motivaattorit, lelut, ruoka tai muut apuvälineet, toimivat sitten toivottujen ominaisuuksien herättelyssä, suuntaamisessa ja muokkaamisessa.
Yleisimmin käytetty rotu on labradorinnoutaja, joskin myös muita noutavia tai ylösajavia rotuja, esimerkiksi cockerspanieleita, voi tavata tullikoiratehtävissä.
Tullikoirat hankitaan pääsääntöisesti kotimaisilta yksityisiltä kasvattajilta.
– Me tunnemme kasvattajat ja kasvattajat tuntevat meidät. Olemme onnekkaita, koska Suomessa jalostetaan ja kasvatetaan verrattain hyviä rotulinjoja. Pentueesta valitaan käyttötarkoitukseen sopivat yksilöt ja ne sijoitetaan ohjaajan kasvatettavaksi noin 8 viikon iässä. Teemme lisäksi yhteistyötä eläinalan koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Ns. projektikoirien avulla ylläpidämme ”reserviä” äkillisiä ja yllättäviä tarpeitamme varten.
Tullikoiran kouluttaminen aloitetaan sosiaalistamisella, perustaitojen opettelulla sekä erilaisiin työympäristöihin tutustumisella.
– Tulevien tullikoirien ohjaajat osallistuvat osittain verkko-opiskeluna toteutettaville perehdytys- ja kasvatuskursseille. Koirien kehitystä ja sijoituspaikkojen kasvatustyötä arvioidaan lähijaksoilla kun pennut ovat 4-5 kuukauden sekä 8-9 kuukauden iässä. Koirien kanssa harjoitellaan tulevissa työympäristöissä mahdollisimman monipuolisesti, jotta koira saa niistä paljon positiivisia kokemuksia ja mielleyhtymiä.
Varsinainen koulutus tullikoiraksi alkaa koiran ollessa 1-vuotias.
– Koulutus on hyvin käytännönläheistä ja painottuu tunnistus- sekä etsintätehtäviin. Opinnot on jaksotettu niin, että välissä on niin sanottuja työharjoittelujaksoja omissa työskentely-ympäristöissä. Etsintöjen pituudet ja paikat vaihtelevat, joten koiralla tulee olla sekä kestävyyttä että sietokykyä hyvin monentyyppisille tilanteille ja työympäristöille.
Tosielämässä löytöjä tapahtuu harvoin, joten työpäivät sisältävät paljon tyhjää etsintää. Ohjaajat tekevät koirien kanssa paljon myös työmotivaatiota ylläpitävää harjoittelua, jotta ne eivät pääse turhautumaan.
Tyypillisesti tullikoira on valmis operatiiviseen työhön n. 1,5-vuoden iässä. Tämän jälkeen tullikoiraa ohjaajineen koulutetaan erimittaisilla lisäkoulutuksilla ja osaamista testataan vuosittaisilla tasotarkastuksilla aina tullikoiran eläköitymiseen asti.
Koulutuksissa tehdään paljon yhteistyötä muiden viranomaistahojen kanssa.
– Meillä on toimiva koulutussapluuna erikoistumisalueisiin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, esimerkkinä Rajavartiolaitoksen ja Poliisin koirakouluttajien kanssa järjestettävä PTR-koiratoimintakurssi. Uusia tuulia ja ajatuksia haistellaan myös kansainvälisesti EU:n tiimoilta tapahtuvien vierailuiden ja koulutusyhteistyöhankkeiden kautta.
Kokonaisvaltaista työhyvinvointia
Tullikoira pääsee nauttimaan hyvin ansaittuja eläkepäiviä yleensä noin kahdeksan vuoden ikäisenä.
– Vuositasolla suoritteiden määrä yksittäisen koiran kohdalla on melko suuri, joten kun mittariin tulee riittävästi kilometrejä, on aika päästää koira vapaalle.
Yleinen paineiden kasvu työelämässä ja markkinoiden muutokset heijastuvat myös työkoiriin.
– Tullityön vaatimustaso kasvaa koko ajan esimerkiksi erilaisten muuntohuumeiden rantauduttua markkinoille viime vuosien aikana. Samalla kasvavat myös koulutustyön vaatimukset, jotta muutoksiin voidaan reagoida tarpeeksi nopeasti, Nieminen kertoo.
Tullikoirien hyvinvointia ylläpidetään panostamalla aiempaa enemmän liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitoon.
–Meillä on koirien hyvinvointiin liittyen melko holistinen näkemys, jonka yhtenä elementtinä on muun muassa eläinfysioterapia. Panostamme erilaisiin keinoihin ylläpitää koirien työ- ja liikuntakykyä sekä ennaltaehkäistä ja korjata mahdollisia ongelmia ajoissa. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan työhyvinvoinnin lisäksi myös pienempiä eläinlääkärikustannuksia sekä pidempää työuraa.
Nieminen mainitsee esimerkkejä: kasvatustyökurssilla käydään läpi liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä asioita, kuten lihashuoltoa ja kehonhallintaa. Työautojen takatilojen lämmitystä lisätään tarpeen mukaan niin, että tassut eivät pääse kangistumaan pitkälläkään matkalla.
– Ajattelen niin, että kun kerta ollaan tietty koira pentulaatikolta valittu työtehtäviin, niin sen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on vähintä, mitä voidaan sen hyväksi tehdä.
Teksti: Tanja Lupari
Tulliylitarkastaja Ari Nieminen osallistui yhtenä keskustelijana Suomen Pelastuskoiraliiton lauantaina 28.1. 2017 järjestämään Työkoirapaneeliin. Paneelissa oli mukana myös Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja vapaaehtoispuolen edustajia. Lue lisää Työkoirapaneelista myöhemmin blogista.