Pelastuskoira-blogin aiemmassa artikkelissa esiteltiin tullikoiratoimintaa. Tällä kertaa tutustutaan rajakoiriin, tullikoirien virkaveljiin ja –siskoihin Rajavartiolaitoksen palveluksessa. Suomessa koiraviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä ja yhtäläisyyksiä sekä koulutusmetodeissa että työskentelytavoissa löytyy runsaasti.
Suomen ensimmäinen virallinen rajakoira, saksanpaimenkoira Ceasar, astui palvelukseen Sallan rajakomppaniassa 1920-luvun alussa. Kovaluonteiseksi sotakoiraksi kuvaillun Ceasarin maine kiiri nopeasti ja pian sitä kutsuttiin lisänimellä “Lapin kauhu”. Lisänimi johtui huhuista, joissa kerrottiin suuresta koirasta, joka repi miehen hetkessä. Myös moni rajamies sai huhujen mukaan osansa rajuotteisen koiran hampaista.
Tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa työskentelee 210 koiraa, joista valtaosa on saksanpaimenkoiria. Joukkoon mahtuu myös labradorinnoutajia sekä belgianpaimenkoira malinoiseja. Nykyajan Ceasareita ei palveluksessa ole, vaan rajakoirat valikoituvat siviilikasvattajilta käyttölinjaisista pentueista tarkkojen luonnetestien perusteella ja niiden koulutuksen kulmakivinä ovat tottelevaisuus sekä positivisen vahvistamisen metodit.
Koulutusta kolmessa linjassa
Rajakoirien koulutuslinjoja on kolme: rajavalvonta, rajatarkastus ja merivartio. Rajavalvontakoirat työskentelevät maastorajoilla ja niiden pääasiallinen tehtävä on jälkien etsiminen sekä ajaminen. Rajatarkastuskoirat puolestaan sijoittuvat raja-asemille etsien ajoneuvoihin kätkeytyneitä henkilöitä, osa koirista myös huumausaineita tai aseita. Merivartiokoiran työmaa sijaitsee merivartioston puolella, jossa tutkinnan alla ovat rahtialukset ja satamat. Lisäksi niitä käytetään tarvittaessa meripelastustehtävissä henkilöetsintään.
Kaikkien rajakoirien koulutuksessa perusta on sama: tottelevaisuuskoulutus, jälki- ja henkilöetsintä sekä tapahtumapaikkatutkinta, josta siviilikielessä käytetään myös termiä esine-etsintä.
Koirien peruskoulutus kestää kaksi vuotta, jolloin niitä ei vielä käytetä vaativiin työtehtäviin. Varsinaiseen operatiiviseen käyttöön ne siirtyvät peruskoulutuksen jälkeen sekä suoritettuaan oman koulutuslinjansa mukaisen tasokokeen.
– Oma lukunsa ovat valmiusyksikköihin sijoitettavat koirat, joille opetetaan myös suojelua ja jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi vaarallisen henkilön etsintään, kertoo Rajavartiolaitoksen koiratoiminnasta vastaava Juha Pasanen.
Kuten muutkin viranomaiskoirat, myös rajakoirat ovat niin sanotusti yhden miehen/naisen koiria. Ne asuvat ja elävät ohjaajansa kanssa eläkepäiville saakka (ja usein sen jälkeenkin) ja jokainen ohjaaja vastaa oman koiransa koulutuksesta sekä hyvinvoinnista. Rajakoiran tyypillinen eläköitymisikä on noin 8-9 vuotta.
Kaksivuotisessa peruskoulutuksessa hyödynnetään 5-osaista kurssijärjestelmää, jossa koulutus on rytmitetty lähi- ja harjoittelujaksoihin omassa työyksikössä. Tämän jälkeen alkaa koirien erikoiskoulutus. Koirakoiden operatiivinen käyttövalmius testataan vuosittain, ja huumausaine- tai voimankäyttökoulutuksen suorittaneiden tulee uusia lisenssi kahden vuoden välein.
Yhteistyötä viranomaisrajojen yli
Rajavartiolaitoksen koiraosasto tekee tiiviisti yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, ovathan metodien lisäksi usein myös työskentelypaikatkin, esimerkiksi tullikoirien kanssa, osittain samoja.
– PTR-koulutusyhteistyöverkoston (Poliisi, Tulli, Raja) kautta järjestämme paljon yhteisiä koulutuspäiviä ja osallistumme myös toistemme järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Koiraviranomaisten työskentely on monessa kohtaa niin yhteneväistä, että tiedonvaihto ja koulutukset toisten toimijoiden kanssa luovat kaikille osapuolille yhteistä synergiaetua.
Rajavartiolaitoksen koiratoiminnasta ei voida puhua mainitsematta vuonna 1985 perustettua Rajan koiramiehet –yhdistystä, joka toimii tiiviisti kehittääkseen jäsenistönsä ammattitaitoa sekä valvoo näiden ammatillisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuja. Yhdistys osallistuu myös aktiivisesti Rajavartiolaitoksen koiratoiminnan kehittämiseen sekä tekee tiiviisti yhteistyötä muiden virkakoirajärjestöjen kanssa. Rajan koiramiehien edustajat käyvät aktiivisesti kouluttamassa ja luennoimassa myös siviilipuolella eri koirayhdistyksissä ja –yhteisöissä –myös pelastuskoirapuolella.
Koiran ja ohjaajan suhde on työskentelyn perusta
Rajavartiolaitoksen koirankoulutusmetodeja on kehuttu edistyksellisiksi myös monen siviilikoirakouluttajan suusta.
– Rajakoiratoiminnassa ja koirien koulutuksessa pyrimme hyödyntämään aina uusinta ja viimeisintä tietoa, mikä on tieteessä pystytty osoittamaan, Pasanen kuvailee rajakoiratoiminnan kehitystä.
Tämä heijastuu myös nenätyöskentelyn kouluttamiseen.
– 25 vuotta sitten vältettiin harjoittelemasta jälkiä alueilla, joissa oli hirviä tai liikkui muita ihmisiä. Tänä päivänä harjoituksiin etsitään nimenomaan alueita, joissa riista liikkuu. Jälkiä harjoitellaan myös taajama- ja kaupunkiolosuhteissa. Tiedon lisääntyessä ja koulutuksen kehittyessä koiran hajuaistin hyödyntäminen on kasvanut ja tulee kasvamaan yhä edelleen.
Koulutusmetodien tärkeimmäksi kulmakiveksi Pasanen nimeää koiran ja ohjaajan välisen suhteen.
– Suhdetta rakennetaan ja siihen panostetaan jo ensimmäisestä yhteisestä viikosta alkaen. Ohjaajan tuella koiran kokemuspohja ja itsevarmuus kasvaa, jotta siitä tulee sosiaalinen sekä ympäristökelpoinen koira. Toki koiralla pitää olla luonnostaan aktiivinen halu oppia.
Rajakoiran peruskoulutus ei kohdistu pelkästään koiraan.
– Koiranohjaajalla tulee olla vahva teoriapohja ja se pitää osata siirtää käytäntöön. Tähän keskitytään koulutusvaiheessa paljon. Ohjaajan pitää myös kyetä rakentamaan tavoitteellinen harjoitussuunnitelma ja perustelemaan sen sisältö. Kun harjoitukset on mietitty ja suunniteltu etukäteen, vältytään monelta turhalta harjoitukselta ja samalla vähennetään epäonnistumisen riskiä.
Koirat mukana työssä ja vapaalla
Pasanen on työskennellyt Rajavartiolaitoksessa jo liki 30 vuotta, aluksi koiraohjaajana ja viimeiset viisi vuotta raja- ja merivartiokoulussa opettajana sekä koiratoiminnasta vastaavana. Hän on kuulunut vuodesta 2014 alkaen rajaturvallisuusvirasto Frontexin (K9) kouluttajatiimiin ja kiertänyt kouluttamassa koiratoiminnasta maailmanlaajuisesti Islannista Afrikkaan.
Kansainvälistä koulutuskokemusta on Pasasen rinnalla kerännyt myös 8-vuotias työtoveri, saksanpaimenkoira Konsta, joka on erikoistunut maastorajoilla ja ylikulkupaikoilla toimimiseen.
– Frontexin koulutussysteemiin kuuluu se, että kaikki mitä opetat, tulee pystyä samalla näyttämään myös oman koiran kanssa.
Isänsä tassunjälkiä seuraa 2,5-vuotias Kille, joka vasta aloittelee uraansa rajakoirana.
– Koirat ovat kulkeneet rinnalla läpi elämän, sekä töissä että siviilissä, palveluskoiralajeja aiemmin aktiivisesti harrastanut Pasanen kertoo.
Rajavartiolaitos toimii yhteistyössä myös vapaaehtoisten pelastuskoiraihmisten kanssa, erityisesti pohjoisemmilla ja syrjäisemmillä seuduilla, joissa rajaviranomainen monasti on paikalla etsintätehtävissä.
– Vapaaehtoiset tekevät suunnattoman tärkeää työtä, josta viranomaiset saavat olla kiitollisia. Työtä olisi myös lähes mahdoton tehdä ilman koiria, joten niihin tulee suhtautua sen mukaisella vakavuudella ja kunnioituksella.
