Hylätty VIRTA-suoritus ei lannista pelastuskoiraharrastajaa

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest

Ounasjokilaakson pelastuskoirien Aurora Bagge valmistautui kevään aikana VIRTA-käyttöönottotarkastukseen 4-vuotiaan belgianpaimenkoira Roin kanssa. VIRTA ei tällä kertaa mennyt läpi, mutta se ei parivaljakkoa lannista.

– Tottai hylky harmittaa, mutta ajattelen niin, ettei puolivalmiin koiran kanssa voida lähteä myöskään etsintöihin. Kaivataan vielä lisää itsevarmuutta ja luottamusta minun ja koiran välille, Bagge kertoo.

Baggen pelastuskoiraharrastus alkoi 7 vuotta sitten nyt jo edesmenneen Riesa-saksanpaimenkoiran kanssa Keski-Suomen pelastuskoirissa. Muutto parin mutkan kautta pohjoiseen sai Baggen ja Roin mukaan Ounasjokilaakson treeniporukkaan.

Aurora Bagge ja saksanpaimenkoira Riesa treenaamassa.

– Meillä oli vuoden tauko maastoista, jonka aikana treenattiin muun muassa suojelua. Omaksi huviksemme ollaan kisattu myös palveluskoirapuolella, joskin pelastuskoiratoiminta on ykköslaji, ja kaikki tehdään sitä ajatellen. Viime vuoden aikana tehtiin nopealla tahdilla sekä jälki- että hakukokeet, ja siitä asti ollaan valmistauduttu VIRTA-kokeeseen.

Bagge on tällä hetkellä kotiäitinä pienen lapsensa kanssa. Perheeseen kuuluu myös saksanpaimenkoiran pentu Ilo, 4 kk, jonka kanssa Bagge kertoo perustaitojen lisäksi treenanneensa jo pienimuotoisesti jäljen alkeita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

– Sain lapsena lahjaksi Jotta toiset saisivat elää –kirjan (Jotta toiset saisivat elää – Caroline Hebart ja hänen pelastuskoiransa, Whittemore Hank-Hebart Caroline, 1998.) Siitä syttyi kipinä, päätin että tulevaisuudessa mun koirani voisi pelastaa ihmisiä. Pidän ajatuksesta, että koiralla on jokin tehtävä seurakoiran roolin lisäksi. Pelastuskoiraharrastuksen aloitin 16-vuotiaana, ja olen ollut etsinnöissä mukana apuohjaajana ja suunnistajana. Toivon, että VIRTA menee läpi, jotta pääsen vihdoinkin tositoimiin oman koiran kanssa.

Treeniolosuhteet pohjoisessa haastavat

– Roi on luonteeltaan avoin, energinen ja monella tapaa hyvin klassinen belgianpaimenkoira. Roilla on kova työmoraali ja se pystyy työskentelemään hyvin myös häiriöiden alla ja muiden koirien seurassa, meillä hihna on usein vain muodollisuus. Toisaalta se on myös tosi tottelevainen, jopa hieman sellainen “mammanpoika”, ja tietyissä tilanteissa kaipaisin siltä hieman lisää itsenäisyyttä.

Belgianpaimenkoira Roi treenivaljaat päällä.

Bagge kertoo myöhäisen kevään hankaloittaneen treenaamista.

– Pohjoisen lumitilanteesta johtuen ei olla päästy treenaamaan kunnolla, vielä toukokuussa lunta oli maassa metrin verran. Lumelle ei saa samanlaista harjoitusta tehtyä kuin kuivalla maalla. Kevään aikana ollaan kuitenkin treenattu jäljen nostoja niin paljon kuin on ollut mahdollista.

Pohjoisen alueella myös pitkät etäisyydet tuovat haastetta treenaamiseen.

– Oman yhdistyksen kanssa pyritään pitämään treenejä kerran viikossa, joskus useamminkin. Saman yhdistyksen alla saattaa olla koirakoita Kittilästä, Enontekijältä ja Muonion alueelta, ja matkat syövät runsaasti aikaa, yksi treenireissu saattaa tuoda yli 200 km lisää auton mittariin. Toisinaan käydään treenaamassa yli yhdistysrajojen esimerkiksi Ylläksen puolella.

Bagge kertoo etäisyyksien ja toisaalta aktiiviporukan vähyyden, etelään verrattuna, hankaloittavan myös kokeiden järjestämistä, maalimiehistä ja toimihenkilöistä on jatkuva pula.

VIRTA vaatii valmistautumista

Ennen VIRTA-käyttöönottotarkastusta Bagge myöntää jännittävänsä eniten omaa jännittämistään.

– Ennen koetta yritän rauhoittua ja tehdä jotain ihan muuta, jotta saan ajatukset pois jännittämisestä. Kikkakolmoset tulee jättää kotiin ja lähteä kokeeseen maalaisjärjellä, omaan ja koiran osaamiseen luottaen.

Pelastuskoira menee vaikka läpi harmaan aidan.

Jälkityöskentely on aiheuttanut ohjaajalle muutaman harmaan hiuksen.

– Roi vaihtaa helposti ilmavainun puolelle tai juoksee liian haipakkaa jäljestä ohi. Tämä vaatii toki minulta ohjaajana vielä lisää tarkkuutta koiranlukutaitoihin. Luulen, että tämä tulee olemaan suurin haasteemme myös VIRTA-kokeessa. Tavoitteenani on kuitenkin ollut koko ajan tehdä Roista kahden lajin koira, koska mielestäni pelastuskoiran tulee olla vahva sekä jäljessä että haussa.

Treeniä, treeniä, treeniä

Valitettavasti kesäkuun alussa tehty VIRTA-koe päätyi Baggen ja Roin osalta hylättyyn suoritukseen.

– Tarkastetulle alueelle jäi maalimies, joten se oli siinä. Olin suunnitellut käyväni alueen läpi käyttäen koiran vahvinta osa-aluetta, eli hakua. Tihkusade ja seisova ilma tekivät tilanteen ilmavainutyöskentelyn kannalta koiralle hitaammaksi ja hankalammaksi. Jälkikoiralla meidän VIRTA-alue olisi ollut nopeasti katsottu ja kadonneet löytyneet. Roi kyllä merkkasi jäljet, mutta niin salamannopeasti, etten ehtinyt koota koiraa, emmekä päässeet jälkiin kunnolla kiinni. Yhtä jälkeä päästiin ajamaan useamman merkkauksen jälkeen, mutta väärään suuntaan, Bagge huokaisee.

Aurora ja Roi on tiivis parivaljakko, jolla on toivottavasti edessään vielä pitkä ura pelastuskoiratoiminnassa.

– Moni yksittäinen osa-alue meillä kaipaa vielä harjoitusta ja ennen kaikkea tulee jatkossa kiinnittää huomiota kaikkien osa-alueiden saumattomaan yhdistämiseen.

– Ohjaajana sain kovan pudotuksen maan pinnalle, mutta harjoitukset jatkuvat. Mielestäni pelastuskoirakon tulisi treenata asiat niin perusteellisesti, että kokeet menevät läpi kuin itsestään.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hae blogista

Viimeisimmät artikkelit

Arkisto

Kategoriat

Vieritä ylös