Pelastuskoiraliiton vuosittaisen ryhmäkatselmuksen järjesti tänä vuonna Etelä-Savon Etsintäkoirat ry Savonlinnassa 23. – 25.8. Ryhmäkatselmus on hälytysryhmäpelastuskoirien ja ohjaajien taitotason testaustapahtuma, johon osallistuu Pelastuskoiraliiton koirakkoja ympäri Suomen. Tehtävät testaavat monipuolisesti etsintätehtävissä tarvittavia taitoja sekä ryhmien toimintakykyä, yhteistyötä ja mukautumiskykyä.
Tämän vuoden ryhmäkatselmus oli joukkuemäärältään Pelastuskoiraliiton historian suurin. Ryhmiä tapahtumaan osallistui 11, joista yksi oli Palveluskoiraliiton joukkue. Viime hetken peruutusten jälkeenkin henkilölukumäärä oli 69, ja hälytyskoiria mukana oli 32. Järjestävälle yhdistykselle tapahtuma oli iso ponnistus, sillä ennakkojärjestelyt hoidettiin 9 ESEK:n jäsenen voimin. Katselmuspäivänä mukana oli lisäksi 17 ESEK:n jäsentä, 6 talkoolaista Pelastuskoiraliiton yhdistyksistä, 8 liiton testaajaa ja 21 ulkopuolista talkoolaista.
Yhteistyö on ryhmäkatselmuksen keskeinen elementti
Vaikka ryhmäkatselmuksen suunnittelu alkoi hyvissä ajoin, ehti moni asia muuttua matkan varrella.
– Halusimme mahdollistaa osallistumisen mahdollisimman monelle, mutta emme silti pystyneet ottamaan kaikkia ryhmiä mukaan, toteaa Jaana Särkkä Etelä-Savon Etsintäkoirista. – Alun perin tarkoituksemme oli ottaa 8 osallistujaryhmää, mutta lopullinen määrä oli 11. Majoituspaikkakin tuli onneksi mukavasti vastaan muuttuvissa tilanteissa.
ESEK halusi tarjota osallistujille monipuolisesti hieman erilaisia tehtäviä. Tänä vuonna ryhmäkatselmuksessa etsittiin niin taajamametsissä kuin umpimetsässäkin, kokeiltiin veneestä etsintää ja jäljestettiin. Lisäksi mukana oli suunnistusta ja tuttuun katselmustapaan myös yhteistoimintaa ja heittäytymistä.
– Vähän tietysti harmitti, että emme päässeet Olavinlinnaan, Jaana naurahtaa. – Savonlinnan kaupunki tuli kuitenkin todella mukavasti vastaan kaupungin omistamien maastoalueiden käytössä.
Jaana kertoo, että ryhmäkatselmuksen suunnittelussa pyrittiin erityisesti saamaan osallistujat reagoimaan ja hahmottamaan tehtävät nopeasti.
–
Lauantaina ohjelmassa oli useampi lyhyt rasti melko tiiviillä aikataululla. Siinä
korostuu tehokkaan toiminnan lisäksi yhteistyö, jotka piti tehdä oman ryhmän
kesken ja lisäksi välillä toisenkin ryhmän kanssa.
Perjantai-iltana osallistujat hälytettiin ensimmäiseen tehtävään maastoon.
Tehtävä kesti vain pari tuntia, mutta söi kuitenkin lepoaikaa, joten väsymyksen
vaikutus näkyi varmasti varsinaisena katselmuspäivänä lauantaina. Katselmus
päättyi lauantaina samalla tavalla kuin alkoi perjantaina – kaikkien ryhmien
yhteisellä, isolla etsintätehtävällä maastossa.
– Oman bonuksensa lauantain tehtävään toivat hirvikärpäset, Jaana naurahtaa. – Sitä ei kyllä ollut suunniteltu!
Liitto kasvaa, muuttuuko katselmus?
Pelastuskoiraliitto toteutti yhdessä ESEK:n kanssa kyselyn ryhmäkatselmuksesta katselmuksen jälkeen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten katselmusta voitaisiin kehittää jatkossa. Kyselyyn vastasi 99 henkilöä, joista 94 oli osallistunut katselmukseen joko järjestäjänä, koiranohjaajana tai kartturina. Yhteenveto kyselystä on julkaistu myös Pelastuskoiraliiton internetsivuilla.
Vastaajat pitivät erittäin tärkeänä sitä, että ryhmäkatselmus järjestetään vuosittain. Katselmuksen tärkeimpänä antina pidettiin ryhmässä työskentelyä, muiden harrastajien tapaamista ja palautteen saamista työskentelystä. Katselmuksen vakiintunut järjestysajankohta, elokuun loppu, oli yli 90 % vastauksissa katsottu sopivaksi ajankohdaksi. Myös nykyisenkaltainen, kaksipäiväinen katselmus sai vastaajien joukossa eniten kannatusta.
Parina viime vuotena ryhmäkatselmusjoukkueisiin on otettu koirakoiden lisäksi myös karttureita. Tätä pidettiin hyvänä ja tärkeänä uudistuksena. Katselmukseen voivat osallistua koirakot, jotka täyttävät Pelastuskoiraliiton hälytyskelpoisuuden kriteerit, ja tämän käytännön jatkamisen kannalla oli myös valtaosa vastaajista. Vastauksissa nousi kuitenkin esiin myös se, että erityisesti pienten yhdistysten on hankalaa saada kokoon joukkuetta, jossa tulisi olla useampi hälytyskelpoinen koira. Pohdittiin myös mahdollisuutta osallistua ryhmällä, jossa on osallistujia useammista yhdistyksistä. Sekaryhmällä osallistuminen onkin useimmiten ollut mahdollista.
Kyselyssä kysyttiin myös sitä, kuinka monella joukkueella pitäisi olla mahdollisuus osallistua katselmukseen ja millainen joukkueen kokoonpano tulisi olla. Suurin osa vastaajista toivoi osallistuvien ryhmien määrän olevan 10–15, mikä tarkoittaa sitä, että kaikista yhdistyksistä ei voisi olla omaa joukkuetta. Ryhmän kokoonpanoista selvästi suosituin oli tänä vuonna käytössä ollut ryhmänjohtajasta, kolmesta koirakosta ja kolmesta kartturista koostuva ryhmä.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Pelastuskoiraliiton jäsenyhdistysten määrän kasvaminen voi aiheuttaa myös ryhmäkatselmuksen järjestäjille paineita siitä, miten valtava työ tapahtuman järjestämisessä on. Etelä-Savon Etsintäkoirat on melko pieni, 28 jäsenen yhdistys. Jaana Särkkä muistuttaa, että tärkeintä ryhmäkatselmuksen järjestämisessä on hyvä suunnittelu.
– Tiimityön merkitys korostuu myös katselmuksen järjestäjillä! On tärkeää, että yhteistyö toimii mutkattomasti. Suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. On myös tärkeää välttää sitä, että tehtävät kasautuvat muutamalle hengelle. Kun hoidettavat asiat jaetaan, ei kukaan kuormitu liikaa.
Jaana kehottaa hyödyntämään aiempien ryhmäkatselmuksen järjestäjien kokemuksia ja kysymään tarvittaessa neuvoa. Aiemmin järjestäneiltä löytyy usein muistilistoja tai tärkeitä vinkkejä, joita ei välttämättä ole itse tullut edes ajatelleeksi.
– Ei kuitenkaan pidä yrittää matkia muita. Mieti, mihin omat resurssit riittävät. Silloin ryhmäkatselmuksestakin tulee omannäköinen.
Ensi vuonna ryhmäkatselmuksen på svenska järjestää ÅRHK Ahvenanmaalla! Vuonna 2021 suuntana on lounainen Suomi ja Karhuseudun Etsintäkoirien järjestämä katselmus. Vuonna 2022 katselmuksen Pelastuskoiraliiton hälytysryhmille tarjoilee KeHä Uudellamaalla.
