Alkavalla strategiakaudella keskitytään koulutukseen

Pelastuskoiraliiton strategiakausi tulee päätökseen vuoden lopussa. Huhtikuussa vuosikokouksen yhteydessä pidetyillä yhdistyspäivillä käsiteltiin kauden tavoitteiden toteutumista ja todettiin, että samat tavoitteet ovat edelleen tarkoituksenmukaisia Pelastuskoiraliiton toiminnan kehittämisessä. Strategiatyöryhmä saikin evääkseen suunnitella toimenpiteitä, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa seuraavalla strategiakaudella 2020–2022.

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii työtä

Pelastuskoiraliiton arvoiksi määritellyt vapaaehtoistyö, laatu, yhteistyö ja avoimuus ohjaavat toimintaa edelleen. Liiton tehtävä on tuottaa pelastuskoirakoita käytettäväksi kadonneiden etsinnässä ja toimia viranomaisten apuna. Tämän tehtävän toteuttamiseksi on asetettu tavoitteet: 1) hälytyskoirien määrän lisääminen, 2) hälytysmäärien lisääminen ja 3) hälytysorganisaation vahvistaminen.

Strategiatyöryhmän jäsen Sanna Ainola toteaa, että asetetut tavoitteet ovat isoja eivätkä toteudu hetkessä.
– Tilastot osoittavat tasaista nousua pitkällä aikavälillä. Kuitenkin edelliseen strategiakauteen osuivat sekä koesääntömuutokset että VIRTA-ohjeen muutos, mikä varmasti hidasti kehitystä esimerkiksi hälytyskoirakkojen määrän kasvussa. Toisaalta viimeisen parin vuoden aikana myös alueelliseen koulutukseen on panostettu paljon ja liiton hallitus on hyväksynyt useita alueellisia koulutushakemuksia, jotka tähtäävät esimerkiksi toisen maastolajin osaamisen vahvistamiseen tai etsintätaktiseen koulutukseen.

Tähtäin tosielämässä

Alkuvuodesta tehtyjen jäsen- ja sidosryhmäkyselyjen tuottamien vastausten perusteella strategiatyö suunnattiin koulutuksen suunnitteluun ja tehostamiseen. Tämän vuoden aikana koulutustyöryhmä on jo aloittanut liiton koulutusjärjestelmän koulutusten päivittämisen, ja kouluttajakoulutuksen uutta versiota pilotoitiinkin lokakuussa.
– Uutena keskustelussa on ollut viranomaistarkastukseen valmentava koulutus, Sanna Ainola kertoo. – Muutamissa yhdistyksissä sellaisia on kokeiltu tai kokeillaan parhaillaan. Myös pelastuskoirakon koulutuspolku tarvitsee edelleen selkeyttämistä.

Kevään yhdistyspäivillä käytiin keskustelua muun muassa siitä, tukeeko nykyinen koejärjestelmä harjoittelua kohti tosietsintöjä vai ohjaako se harjoittelua liiaksi kokeiden kaltaiseen suuntaa.
– On tärkeää vahvistaa tietoisuutta siitä, mitä pelastuskoirakolta vaaditaan. Vaikka ohjaajakin kehittyy vähitellen, olisi tärkeää hahmottaa kokonaisuus alusta asti. Harjoittelun ei pitäisi keskittyä kokeisiin vaan sitä pitäisi peilata siihen, mitä tosietsinnässä tarvitaan.

Pelastuskoira tutuksi

Tietoisuuden lisääminen pelastuskoirista on keskeistä niin hälytyskoirien kuin hälytysten määrien lisäämisen kannalta. Jotta pelastuskoirat hälytettäisiin etsintöihin mahdollisimman usein, on lisättävä näkyvyyttä sekä poliisin että Vapepan suuntaan.
– Osaamisen markkinointi on tärkeää! Sanna Ainola huomauttaa. – Lisäksi pyritään vahvistamaan pelastuskoiratoimijoiden asemaa hälytysorganisaatiossa esimerkiksi kannustamalla Vapepan koulutuksiin. Tänä syksynä samalla Vapepa-johtajakurssilla olikin useita pelastuskoiraharrastajia eri yhdistyksistä.

– Koko hälytysorganisaation vahvistamisen kannalta myös paremmasta verkostoitumisesta olisi hyötyä. Liiton hälytysryhmäyhteyshenkilön lisäksi olisi ainakin pohdinnan arvoista rakentaa verkostoa esimerkiksi yhdistysten Vapepa-yhteyshenkilöiden välillä.

Hälytyskoirien määrää halutaan lisätä tuttujen toiminta-alueiden lisäksi myös sellaisilla maamme alueilla, joilla Pelastuskoiraliiton yhdistyksiä ei vielä ole.
– Uusia yhdistyksiä voitaisiin tukea liiton koulutusjärjestelmän koulutusten lisäksi materiaalipaketeilla ja mentoroinnilla, Sanna Ainola pohtii. – Pelastuskoiraliiton aktiiveissa on paljon tekijöitä, joilla on kokemusta ja tietoa. Mentorointia voisi olla paitsi yhdistysten myös hälytysryhmien välillä. Näkisin mielelläni harjoittelun kehittyvän vertaistukeen perustuvan koulutuksen lisäksi vähitellen kohti valmennusta.

Strategiatyöryhmän työ jatkuu taustalla

Pelastuskoiraliitto ei pysty sanelemaan tai pakottamaan yhdistystensä jäsenistön toimintaan, koska – kuten arvotkin määrittelevät – kyse on vapaaehtoistyöstä. Sitoutuneet harrastajat ovat koko pelastuskoiratoiminnan perusta.
– Toimijoita on tuettava siten, että motivaatio harrastamiseen säilyy, Sanna Ainola toteaa. – Epäkohtia toiminnasta on aina helppo löytää. Niiden pohtimisen sijaan meidän on keskityttävä siihen, mitä asialle voidaan tehdä näissä olosuhteissa ja käytettävissä olevilla resursseilla.

Strategiatyöryhmän työ ei pääty strategian julkaisuun, vaan se jatkaa ohjausryhmänä läpi strategiakauden. Myös strategiantyön avuksi alkuvuodesta tehty kysely toteutetaan uudelleen jossain kohdin.
– Seuraamme kenttää herkällä korvalla ja ehdotamme ohjausliikkeitä tarvittaessa. Strategiakauden aikana työryhmä keskittyy niihin asioihin, jotka palvelevat tavoitteiden toteutumista.

Artikkelikuva: Markus Ahtinen