Lumipelastamiseen koulutettujen koirien tarve kasvaa

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest

Kuvat: Miia Halonen ja Tiina Auer

Etelä-Suomen mustat talvet antavat vain haaveilla lumesta, mutta Suomi on pitkä maa ja samaan aikaan pohjoisemmassa lumietsintä on osa tavallista harjoittelua. Kun Kuopioon suunnitteilla ollut lumietsintäkoulutus peruuntui lumen puutteen takia vuonna 2015, tarttuivat kuusamolaiset pelastuskoiraharrastajat tilaisuuteen ja ehdottivat koulutuksen järjestämistä Kuusamossa.

– Brittiasiakkaat olivat rakentaneet lumiluolia, jotka saimme käyttöömme, Sari Kumpuniemi (KuPe) muistelee. – Olimme itse maalihenkilöinä ja tutustuimme samalla koulutukseen.

Samoihin aikoihin kartoitettiin Poliisin ja Pelastuslaitoksen edustajien kanssa lumietsinnän koulutuksen tarvetta sekä pohdittiin, minkä viranomaisen hälytettävissä lumietsintätehtävissä ollaan. Rajanveto muodostui samaksi kuin raunioilla: lumivyörytilanteessa toimitaan Pelastuslaitoksen alaisuudessa.

Marraskuussa 2015 järjestettiin Ounasvaaran lumiturvallisuusseminaari, johon Pelastuskoiraliiton edustajina osallistuivat Sari Kumpuniemi ja Miia Halonen (OLPY). Seminaarissa mukana oli Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastusviranomaiset. Seminaari käynnisti hankkeen, jonka tuloksena syntyi FINLAV – Suomen Lumivyörykoulutus. Pelastuskoiraliiton lumipelastamisen työryhmä työsti koirakoiden koulutusmateriaalia hankkeen rinnalla ja osallistui erilaisiin työpajoihin, joissa käsiteltiin myös koirien koulutusta, mutta ennen kaikkea lumivyörytietoutta.

Raunioetsinnästä tuttuja elementtejä

Kuten kaikessa koulutuksessa myös lumietsinnässä aloitetaan perusteista. Treenit aloitetaan helpoilla piiloilla ja ensin totutellaan olosuhteisiin. Koiran säänkestävyys ja kyky liikkua lumessa ovat tärkeitä ominaisuuksia: sen paremmin pieni ja lyhytkarvainen kuin kovin raskasrakenteinen koira eivät ole parhaimmillaan lumietsinnässä.

Sari Kumpuniemen mukaan lumietsinnässä on paljon samoja elementtejä kuin raunioetsinnän harjoittelussa. Myös toive siitä, että koirien käytölle ei ole tarvetta, on yhdistävä tekijä.
– Lumessakin koira ilmaisee vahvinta hajua. Koiria kannustetaan kaivamaan kohtaa, johon kadonnut on hautautunut. Kaivaminen myös vahvistaa hajua, kun lunta saadaan pois ihmisen päältä. Kaivamisen harjoittelu aloitetaan kevyillä lohkareilla, jotka koira saa siirrettyä pois lumiluolan edestä.

Lumietsintä edellyttää sopivia ominaisuuksia myös ihmiseltä. Ohjaajan maastokelpoisuus on erittäin tärkeää, koska hänen tulee pystyä osoittamaan tarkasti koiran ilmaisema paikka. Maalihenkilölle lumi voi olla hyvin ahdistava elementti, sillä lumen paino päällä tuntuu. Lumi kuitenkin läpäisee yllättävän paljon valoa, eivätkä lumikasoissa olevat piilot ole päiväsaikaan pimeitä. Lumi myös toimii hyvänä eristeenä, joten piilot ovat kohtuullisen lämpimiä.

– Lumiluola on maalihenkilölle mukavin ja turvallisin piilo. Harjoittelussa radioyhteys on todella tärkeä ja maalihenkilöistä on pidettävä huolta, Sari Kumpuniemi muistuttaa. – Pitää olla pelisilmää sille, mikä harjoittelussa on turvallista ja miten sitä voidaan aluksi koiralle helpottaa.

Video: Pelastuskoirasta hyötyä lumivyöryyn hautautuneen etsinnässä

Näyttö todelliseen tarpeeseen

Keväällä 2016 pidettiin lumietsintäpaneeli Kuusamossa. Lumipelastamisen työryhmän työ oli tyssännyt koemuotoon: mitä tarpeita kokeelle on ja miten sen kanssa edetään? Mallia haettiin Keski-Euroopasta, Ruotsista ja Norjasta, joissa kaikissa on oma testirakenne. Työryhmä halusi lisätä ymmärrystään siitä, miksi asiat on päädytty tekemään näin. Uutta koemuotoa testattiin vuonna 2018 lumietsintäviikonlopussa Kuusamossa, mutta lopullinen muoto jäi vielä ilmaan.

Lumipelastamisen työryhmä suunnitteli lumipelastamisen näytön valmiiksi vuoden 2019 aikana. Malleina olivat tunnistusetsinnän ja meripelastamisen näyttöohjeet sekä itse näytön taustalla kansainväliset lumipelastamisen kokeet. Näyttöön kuuluu ohjaajan lumivyöryosaamisen testi, siirtyminen moottorikelkan tai muun ajoneuvon kyydissä näyttöalueelle sekä etsintä lumen alta. Näyttöohje on luettavissa Pelastuskoiraliiton kotisivuilla.

Saadakseen lumietsinnän hälytyskelpoisuuden koiranohjaajan tulee suorittaa vähintään FINLAV:n peruskoulutus, joka on 8 tunnin laajuinen lumipelastamisen kurssi. Tämä voidaan tilata esimerkiksi Pelastuskoiraliiton oman lumietsintäkoulutuksen yhteyteen. Kurssi tulee suorittaa ennen näyttöön osallistumista. Koirakko voi antaa lumipelastamisen näytön jo ennen viranomaistarkastuksen suorittamista, mutta hälytyskelpoisuuden saa vasta, kun myös VIRTA on suoritettu.

– Lapissa on pelastuslaitoksen hälytysryhmiä, jotka ovat erikoistuneet vain lumietsintään, Sari Kumpuniemi kertoo. – Tarkoitus on, että näytöt järjestetään oikeaan tarpeeseen.

Näytön vastaanottajia ja kouluttajia koulutetaan keväällä

Lumipelastamisen työryhmän urakan seuraava vaihe on näytön vastaanottajien koulutus sekä kouluttajien koulutus työryhmän tekemän materiaalin pohjalta. Materiaali on myös vapaasti käytettävissä Pelastuskoiraliiton verkkosivuilla. Liiton edustajan lisäksi näyttöä voi olla vastaanottamassa FINLAV:n edustaja.

– Tavoite on saada järjestettyä ensimmäiset näytöt alkavan talven aikana, Sari Kumpuniemi sanoo. – Pyrimme saamaan näyttöön useamman koirakon, koska järjestelyissä on paljon työtä. Esimerkiksi lumiluolat pitää kaivaa edellisenä päivänä.

Todennäköisesti lumivyöryjen määrä kasvaa myös Suomessa ilmaston lämpenemisen seurauksena. Samaan aikaan myös lumivyöryalueella liikkuvien henkilöiden määrä kasvaa. Tarvetta lumietsinnän osaaville koirakoille siis on, ja olisi tärkeää saada katettua lumivyöryalue mahdollisimman laajalti hälytettävillä koirakoilla.
– Koira on vertailussa todella hyvä etsintäväline, mutta todennäköisyys sille, että koirakko ehtii paikalle ajoissa voi olla pieni.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hae blogista

Viimeisimmät artikkelit

Arkisto

Kategoriat

Vieritä ylös