Ensimmäiset koirakot on PETO-tarkastettu

Facebook
Twitter
LinkedIn
Pinterest

Kuvat: Reetta Heikkilä

Sortumaetsintään eli arkisemmin rauniotyöskentelyyn tähtääville koirakoille valmisteltu koulutuspolku ja PETO-tarkastus otettiin käyttöön huhtikuussa. Aloitteen koulutuksen ja tarkastuksen suunnittelusta teki sisäministeriö, ja valmistelutyön tekivät Suomen Pelastuskoiraliitto, Suomen Palveluskoiraliitto, Pelastusopisto ja pelastuslaitokset.

PETO-tarkastuksen tarkoitus on todentaa sellaisten koirakoiden taso, joita pelastusviranomaiset voivat käyttää todellisissa etsintätehtävissä. Tarkastuksessa arvioidaan, pystyykö koirakko suoriutumaan sortumaetsinnästä tositilanteessa. Tarkastukseen osallistuminen edellyttää sitä, että koiranohjaaja on suorittanut alueellisen PETO-kurssin ja koirakko yhdessä jommankumman koirajärjestön vaativimman rauniokokeen tai VIRTA-käyttöönottotarkastuksen. Lisäksi koirakolla on oltava yhdistyksen suositus tarkastukseen pääsemisestä.

Yhteistyössä Pelastuslaitoksen kanssa

Pelastuskoiraliiton ensimmäiset PETO-tarkastukset järjesti Varsinais-Suomen Pelastuskoirat ry:n PETO-ryhmä Kaarinassa heinäkuussa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos oli mukana tarkastuksen järjestelyjen suunnittelussa aktiivisesti koko kevään, ja laitoksen suunnittelija Mika Lehestö oli myös pelastustoimen edustajana PETO-työryhmässä.
– Yhdistyksemme ja alueen pelastuslaitoksen väliset suhteet ovat olleet hyvät pitkään, ja olemme tehneet säännöllisesti yhteistyötä jo aiemmin, toteaa Stina Törnblom Varsinais-Suomen pelastuskoirista. – Pelastuslaitoksen henkilöstö on ollut innostunut ja kiinnostunut rauniokoirien koulutuksesta ja tarkastuksesta.

VPK osallistui tarkastukseen raivaamalla ja avustamalla kadonneet pois kasoista

PETO-tarkastajat Stina Törnblom ja Caarin Mattsson pääsivät tilaisuudessa ottamaan tuntumaa sekä tarkastajan että kokelaan rooliin. Stina arvioi ensimmäisen tarkastuksen, jossa kokelaana oli Caarin hovawartinsa Valon kanssa. Tässä tarkastuksessa arvioimassa oli lisäksi suunnittelija Pia Hurme Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta. Toisessa tarkastuksessa roolit vaihtuivat, kun Caarin puki ylleen testaajan liivin ja Stina sekä bordercollie Kuutti ottivat vastuun etsinnästä. Kumpikin tarkastaja antoi tarkastuksessa alueella erilaisen skenaarion, jonka pohjalta kokelas esitti kysymyksiä, tutustui alueeseen ja kertoi etsintäsuunnitelmansa ja sen perusteet.

Tarkastus järjestettiin varikkoalueella, jossa oli suuria hake- ja oksakasoja, kuormalavapinoja ja muita puurakenteita sekä monenlaista romua. Tarkastusalueella onkin tärkeää olla esimerkiksi haastavia alustoja, joilla koira joutuu miettimään liikkumistaan.
– Tarkastusaluetta valittaessa on tärkeää muistaa, että kyse on nimenomaan sortumaetsintäkokeesta, ei rakennusetsinnästä, Caarin Mattsson huomauttaa.  

Turvallisuus on kaiken A ja O

PETO-tarkastus ja VIRTA-tarkastus ovat kumpikin kokeita, jotka varmentavat koirakon kyvyn toimia todellisessa etsintätilanteessa. Niissä on paljon yhteistä, mutta myös eroavaisuuksia. Näistä keskeisimpänä Stina Törnblom nostaa esiin turvallisuuden.
– Virta-tarkastuksessa koiranohjaaja päättää melko lailla kaikesta, eikä hänen tarvitse jatkuvasti miettiä, mihin koira voi mennä. PETO-tarkastuksessa turvallisuus ja käskyjen noudattaminen ovat tärkeässä osassa.

Kuutti ja Stina odottavat tarkastuksen jatkumista VPK:n työskennellessä.

Raunioilla työskennellessä koiran hyvä hallittavuus on ensiarvoisen tärkeää. Pysäytyksen ja luoksetulon on toimittava varmasti esimerkiksi evakuointitilanteissa. Tarkastusohjeen mukaisesti koirakon kanssa alueella kulkee turvahenkilö, joka on ensisijaisesti pelastuslaitoksen henkilöstöä. Kaarinassa tarkastuksien turvahenkilönä oli VPK:n edustaja. Turvahenkilö arvioi etsintäalueen turvallisuutta, mutta lopullisen päätöksen koiran työskentelystä alueen eri osissa tekee aina koiranohjaaja. Tarkastajan tehtävä on varmistaa maalihenkilöiden piilopaikkojen turvallisuus sekä maalihenkilöiden että koiran kannalta esimerkiksi nollakoiraa käyttämällä.

– Toinen PETO-tarkastuksessa selkeämmin esille tuleva asia on koiranlukutaito, sanoo Stina Törnblom. – Maastossa koira tekee enemmän itsenäisiä päätöksiä eikä koiraa välttämättä edes näe jatkuvasti. Tarkastus testaakin ensisijaisesti ohjaajaa.

PETO on ennen kaikkea ohjaajan tarkastus

PETO-tarkastuksen ohjeellinen kesto on 1–1,5 tuntia. Se on siis vähintään kaksinkertainen SPeKL raunioiden loppukokeen suoritusaikaan verrattuna. Koiran työskentelykestävyys onkin yksi tärkeimpiä tekijöitä, jotka tarkastus varmentaa.
– Raunioiden loppukoe testaa koiran taitoja, ja jos koirakko on jo suorittanut loppu- tai taidontarkastuskokeen raunioilla, ei piilojen tarvitse olla supervaikeita, Stina Törnblom sanoo. – Jos koirakko tulee PETO-tarkastukseen Virta-tarkastuksen perusteella, on pystyttävä testaamaan myös koiran taidot samalla tasolla kuin rauniokokeissa.

Sekä Stina ja Kuutti että Caarin ja Valo ovat suorittaneet SPeKL rauniokokeet. Kokelaana kumpikin koiranohjaaja huomasi tarvitsevansa enemmän rutiinia tosietsintöjen kaltaisista tilanteista raunioilla, koska etenkin turvallisuusnäkökohdissa on paljon yksityiskohtia, jotka tulee ottaa huomioon.
– Maastossa hälytysryhmän harjoittelua on paljon ja myös tositilanteissa ollaan säännöllisesti, Stina toteaa. – Myös raunioilla tarvitaan enemmän tositilannetta jäljitteleviä harjoituksia, mikä tuo rutiinia paitsi tarkastustilanteisiin myös mahdollisiin tosietsintöihin.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hae blogista

Viimeisimmät artikkelit

Arkisto

Kategoriat

Vieritä ylös