Rauniokoe ilman rauniorataa

Facebook
Twitter
LinkedIn
Pinterest

Teksti: Katja Nortunen-Illman

Rauniokokeessa tarkoitus on selvittää koiran kyky työskennellä erilaisissa sortuma- tai räjähdysolosuhteissa, joissa alustat ovat vaihtelevia, liikkuminen epävakaata ja alueella on korkeuseroja. Perinteisesti rauniokokeet on järjestetty niitä varten rakennetuilla raunioradoilla, jolloin haasteeksi on saattanut muodostua esimerkiksi koirien tottuminen alueeseen. Keväällä 2022 uudistunut koeohje mahdollistaa sen, että raunioperus- ja loppukokeen ”voi suorittaa myös kokeeseen soveltuvalla, tarkoituksenmukaisella alueella (esim. varikko- tai varastoalue).” Tämän uudistuksen myötä kokeen järjestämisen mahdollisuudet ovat laajemmat, ja myös niillä alueilla, joissa lähistöllä ei ole rauniorataa, on kokeita mahdollista järjestää.

Kulku koealueelle, ohjaajalta suljettu alue vasemmalla

Tarkkuutta pienellä alueella

Varsinais-Suomen pelastuskoirat ry järjesti viime vuonna rauniokokeen Ekokemin varikolla. Kokeeseen osallistui sekä perus- että loppukokelaita. Koealue peruskokelaille oli noin 0,38 hehtaaria ja loppukoetta varten aluetta laajennettiin noin 0,16 hehtaarin verran, eli loppukoealue oli noin 0,54 hehtaaria. Koeohjeessa alueen kooksi ohjeistetaan 0,25–1 hehtaaria. Vaihteluväli on raunioalueena iso, mutta se mahdollistaa esimerkiksi sortumia mukailevien laajojen alueiden käytön. Vertailun vuoksi hakukokeessa peruskoealue on n. 2 hehtaaria ja loppukoe- sekä taidontarkistusalueet 3–4 hehtaaria. Kaikissa aikaa on käytettävissä n. 15 minuuttia hehtaarilla. Raunioilla peruskokeessa aikaa on noin 15 minuuttia ja loppukokeessa 20–30 minuuttia.

Kyseinen varikkoalue on haasteellinen muun muassa siitä syystä, että se muuttuu jatkuvasti. Alueella on vaihtelevasti esimerkiksi kontteja, jäteastioita, ajoneuvoja, peräkärryjä sekä puutarha- ja hakkuujätekasoja. Näin ollen alueen koepäivän rakenne selviää tarkalleen vasta koepäivänä. Tämä vaatii enemmän paikan päällä suunnittelua kuin tutuilla ja vähemmän muuttuvilla raunioradoilla järjestettävät kokeet. Paikka on vieras, vaikka siellä olisi käynyt aikaisemmin.

Peppi kiipeilytestissä

Valmistelut ennen koetta vievät enemmän aikaa ja kun muutoksia tulee, ne täytyy ehtiä testata vielä ennen kokeen alkua. Vaarana on, että kokeesta tulee liian vaikea etenkin peruskoetasolla oleville. Koeohjeessa sanotaan, että ”koirakko osaa tarkastaa annetun alueen luotettavasti ja kykenee työskentelemään häiriöistä huolimatta.” Alue tulee käydä läpi järjestelmällisesti ja turvallisuustekijät huomioiden. Turvallisuus tulee huomioida myös aluetta valmistellessa, esimerkiksi tällä alueella puutarhajätteen seassa oli paljon orapihlajan ja ruusun oksia. Etenkin orapihlajan pitkät piikit voivat olla koirille vaarallisia. Suurimmat esiintymät pyrittiin peittämään pressuilla tai, mikäli keskittymä oli alueen reunalla, voitiin se rajata ulos koealueelta.

Paljon monipuolisia piilopaikkoja

Alueella tulee olla peruskokeessa noin 20 piiloa ja loppukokeessa noin 30. Kontit, jäteastiat ja ajoneuvot ovat piilovaihtoehtoja, samoin erilaiset painanteet, onkalot ja kolot, mitä puutarha- ja hakkuujätekasoista löytyy. Lisäksi yhteen kasaan rakennettiin suuren putken avulla tunnelimainen piilo, jossa maalihenkilö oli täysin kätkettynä. Koiran tuli siis liikkua myös risukasoissa paikallistaakseen maalihenkilöt. Osaan kasoista pääsi kiertämään näiden väliin jääneitä kujia pitkin, osa vaati sen, että koira kiipesi yhden tai useamman kasan yli. Lisäksi sääolosuhteet kyseisenä koepäivänä olivat haasteelliset. Aurinko paistoi, helleraja rikkoutui eikä tuullut. Koiran täytyi siis todella liikkua alueella aktiivisesti saadakseen hajun piiloista.

Peppi ilmaisee kasaan rakennettua tunnelipiiloa

Koska koepäivänä alueella oli useita isoja kontteja, peräkärryjä ja jäteastioita ja toisaalta isot ja haasteelliset risukasat, oli ajankäytön jakaminen alueen tarkastamiseksi tarkkaa. Kontteja ja jäteastioita oli paikoitellen kahdessa tai useammassa rivissä ja useimmat niistä suljettuja. Tuuliapua ei juurikaan ollut, eli koirakon tuli tehdä nopeita päätöksiä umpinaisten tilojen tarkastamisen suhteen, jotta aika riitti koko alueen kattamiseen.

Kiellettynä alueena kyseisessä kokeessa oli osittain metalliaidoin rajattu alue, jossa näkyvyyttä aitojen ulkopuolelta peittivät isot koneet. Lisäksi alue oli hieman pitkulainen, ja koiran sai aitojen vuoksi lähetettyä alueelle vain sen toisesta päästä. Koiran ohjattavuus ja toisaalta itsenäinen eteneminen nousivat merkittäviksi seikoiksi tässä osiossa.

Entistä monipuolisempaa osaamista

Koe muualla kuin tutulla raunioradalla vaatii enemmän suunnittelua ja alueen ja piilojen rakentelua. Turvallisuus on hyvin isossa roolissa, sillä alueelta voi löytyä vaarallisia alueita tai yksityiskohtia, jotka tulee osata huomata ja huomioida. Koiranohjaajan näkökulmasta on osattava huomioida muun muassa ilmavirtojen liikkuminen vaihtelevilla materiaaleilla ja pinnoilla, kuten tässä kokeessa toisistaan poikkeavat umpinaiset metallikontit ja eloperäiset risukasat. Treenaaminen ja testaaminen muilla kuin rakennetuilla raunioradoilla kasvattavat kuitenkin koirakoiden osaamista ja valmentavat koirakoita kohti entistä monipuolisempaa etsintäosaamista.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hae blogista

Viimeisimmät artikkelit

Arkisto

Kategoriat

Scroll to Top
Vieritä ylös