Teksti: Katja Nortunen-Illman
Keväällä 2023 toteutettiin hälytysryhmien toimintaa kartoittava kysely. Kyselyyn vastasi 28 yhdistystä, mikä on noin kaksi kolmasosaa Pelastuskoiraliiton jäsenyhdistyksistä. Kyselyllä haluttiin saada ajantasaista tietoa tämän hetken käytännöistä hälytysryhmien, alueellisen yhteistyön ja hälytysten suhteen. Lisäksi kysely keräsi hyvin tietoa siitä, miten eri tehtävät tunnetaan kentällä ja minkä suhteen on vielä lisättävä tietoa myös oman väen keskuudessa. Etukäteen oli tiedossa, että eroja yhdistysten ja alueiden välillä on, sillä esimerkiksi toimintaympäristöt ja resurssit eri yhdistysten välillä vaihtelevat suuresti. Osa eroista on perusteltuja eivätkä ne vaikuta heikentävästi etsinnän tehokkuuteen, kun taas joissain tilanteissa yhteistyötä parantamalla sekä tietoa ja osaamista jakamalla voitaisiin etsintätehokkuutta lisätä.
Pelastuskoiraliiton strategia vuosille 2023–2025 linjaa kolmena päätehtävänä hälytyskoirien määrän lisäämisen, pelastuskoira-hälytysryhmien vahvistamisen sekä pelastuskoirien käytön lisäämisen etsintätehtävissä. Myös yhteinen poliisikiertue nosti esiin vapaaehtoisten pelastuskoirien tärkeyden etsinnöillä sekä molemminpuolisen yhteistyön vahvistamisen pelastuskoirien käytön tehostamiseksi. Toimivien tapojen jakaminen sekä työkalujen luominen toiminnan kehittämiseksi ovat osa-alueita, joihin kyselyvastauksia halutaan hyödyntää.
Tuntevatko valmiuspäivystäjät ja vapepa-johtajat koiratoimintaa?
Valmiuspäivystäjät ovat vapaaehtoisia, jotka vastaavat viranomaisten hälytyksiin ja hälyttävät vapaaehtoisia tehtäväpaikalle. Valmiuspäivystäjä saa hälytyksen viranomaiselta, jonka jälkeen hän hankkii vapepa-johtajan etsinnän johtoon ja käynnistää sitten OHTOn kautta hälytysryhmien hälyttämisen. Mitä paremmat tiedot valmiuspäivystäjällä on koiratoiminnasta, sitä paremmin hän osaa arvioida koirien käyttöä kunkin etsinnän yhteydessä ja priorisoida koirien hälyttämisen paikalla. Osassa kyselyyn vastanneista yhdistyksissä omissa jäsenissä on valmiuspäivystäjä tai useampi, jolloin koirien käytöstä on hyvä tietämys. Monissa vastauksissa nousi kuitenkin esiin se, että omia valmiuspäivystäjiä ei ole eikä koiratoimintaa välttämättä tunneta hyvin Tämä saattaa vaikuttaa hidastavasti siihen, missä vaiheessa koirakot hälytetään mukaan etsintään.
Vapepa-johtajien määrä yhdistyksissä vaihteli myös. Monessa yhdistyksissä on omia vapepa-johtajia, jotka etsinnällä voivat muodostaa oman koirajohdon tai johtavat koko etsintää. Toisissa vastauksissa toistui se, että omia vapepa-johtajia ei ole eikä koiratoiminta ole etsintöjä johtaville vapepa-johtajille tuttua. Tietoa pelastuskoirien osaamisesta ja käytöstä tulisi siis lisätä ja yhtenä ratkaisuehdotuksena esitettiin vapepa-johtajakoulutukseen lisättävää osuutta koiratoiminnasta, jolla saataisiin ainakin teoriassa lisättyä tietoa. Monessa vastauksessa nostettiin esiin näkökulma, että vapepa-johtajakoulutukseen ei hakeuduta, koska halutaan olla etsinnöissä mukana maastossa koiran kanssa. Toisaalta halu auttaa ja etenkin lisätä tietoa koirien käytöstä toimi myös kannustimena kouluttautua vapepa-johtajaksi.
Ryhmänjohtajan tehtävät hälytyksillä
Pelastuskoiraliiton ryhmänjohtajakoulutuksen tavoite on kouluttaa henkilöitä, jotka voivat toimia etsinnöissä koirajohtajina etsintää johtavan vapepa-johtajan rinnalla. Tämä johtaisi siihen, että etsinnän johdossa olisi aina mukana myös henkilö, jolla olisi ajankohtaista osaamista koirien käyttämisestä hälytyksessä. Näin saataisiin vahvistettua pelastuskoiraryhmien käyttöä hälytyksissä. Kysyttäessä edellytyksistä ryhmänjohtajana toimimiselle vastauksissa korostuivat liiton ryhmänjohtajakoulutuksen suorittaminen, kokemus etsinnöistä, tausta koiranohjaajana sekä hälytysryhmän puolto tehtävässä toimimiselle.
Ryhmänjohtajan tehtävät hälytyksissä vaihtelivat vastanneen yhdistyksen mukaan. Monessa yhdistyksessä ryhmänjohtajalla ei hälytyksen aikana ole mitään erityistehtäviä. Niissä yhdistyksissä, joissa on yksi tai useampi ryhmänjohtaja, tehtäviä hälytyksissä kuvailtiin esimerkiksi oman ryhmän neuvomisena tai koordinoimisena, johdon kanssa neuvottelemisena sekä selkeästi etsinnän koirajohtona toimimisena.
Hälytysten ulkopuolella ryhmänjohtajan tehtäviin kuuluivat muun muassa hälytysryhmän treenien ja koulutusten koordinointi, hälytyslistan ja -kortin päivittäminen, virta-hakemusten kommentointi, kokousten vetovastuu sekä hälytysten purkutilaisuuksien järjestäminen. Osassa yhdistyksiä nämä tehtävät oli jaettu joko koko ryhmälle tai muille erikseen nimetyille henkilöille. Ryhmänjohtajan tehtäväkuvan selkiyttäminen ja yhteistyön lisääminen vapepa-johtajien suuntaan voisi olla yksi tehokas keino lisätä pelastuskoira-hälytysryhmien vahvuutta ja käyttöä etsinnöillä.
Tilannekuva hälytyksen aikana
Etsintöjen dokumentoinnin osalta vaihtelu oli laajaa. Osassa yhdistyksiä on käytössä hyvin tarkat keinot kirjata ylös etsinnän kulku ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, kun taas toisaalla saatetaan lähinnä suullisesti todeta alue läpikäydyksi ja tyhjäksi. Huomioitavaa tietysti on, että etsinnästä ei tule jäädä yksilöivää materiaalia koirakoiden haltuun, jolloin etsintädokumenttien säilyttäminen on Vapepan vastuulla. Toistaiseksi tällaista tietoturvavarmaa datapankkia ei ole käytössä etenkin, kun etsinnän sähköinen dokumentointi ei vielä ole säännönmukainen, yhteinen toimintatapa. Oppimiskokemusten jakamiseksi voisi kuitenkin olla hyvä kerätä tietoa mm. sääolosuhteista, mahdollisista riistahavainnoista, maastosta ja muista etsintään vaikuttaneista tekijöistä, joihin hälytysryhmä voisi omissa koulutuksissaan palata.
Kommunikointi etsintäjohtoon koettiin tehokkaaksi ja toimivaksi suurimmassa osassa vastauksia. Jonkin verran pohdintaa heräsi siitä, minkä verran yksittäisen partion on edes tarpeen tietää hälytyksen kokonaiskuvasta, sillä se harvoin, jos milloinkaan vaikuttaa yksittäisen koirakon työskentelyyn.
Tekniikka ja harjoitukset etsinnän tukena
Sähköinen seuranta- ja dokumentointijärjestelmä, joka päivittyisi reaaliaikaisesti ja linkittyisi viranomaisjärjestelmiin. Siinä yhteenvetona monen toivoma, etsintää ja jälkipuintia tukeva tavoite teknisten järjestelmien osalta. Tällaisten järjestelmien luominen tulevien etsintöjen tehostamiseksi on hyvä nostaa suunnittelulistalle, kun pohditaan Vapepan tulevien vuosien kehityskohteita valtakunnallisesti. Järjestelmiä tulee voida myös harjoitella muualla kuin etsinnöissä ja harjoittelua pelastuskoirayhdistyksissä kertyykin kiitettävästi. Valtaosa vastanneista yhdistyksistä järjestää omia hälytysharjoituksiaan ja moni myös toivoo aktiivisempaa yhteistyötä paitsi pelastuskoirayhdistysten myös muiden toimijoiden kesken. Haasteena koettiin isompien yhteisharjoitusten vaatima työpanos sekä vaikeus löytää sopivia ajankohtia etenkin yhteisharjoituksille viranomaisten kanssa. Tällaiset pelastuskoirayhdistysten, poliisin ja pelastuslaitoksen yhteiset harjoitukset olivat kuitenkin toiveena myös poliisilaitoskiertueella molempien osapuolien taholta. Yhteisharjoitukset ovat perusteltuja senkin vuoksi, että kyselyyn vastanneista 22 yhdistystä vastasi, että etsinnöillä toimitaan samanaikaisesti poliisin koirapartioiden kanssa. Tällöin toisten toimintatapojen tunteminen on tärkeää yhteistyön sujuvoittamiseksi.
