Teksti: Katja Nortunen-Illman
Uskallan väittää, että jokainen pelastuskoiraharrastaja on samaa mieltä siitä, että valmiit hälykoirat tehdään yhdessä. Koiranohjaaja on toki vastuussa suunnittelusta, kouluttamisesta ja kilometrien kartuttamisesta, mutta hyväksytyn VIRTA-tuloksen saamisen taustalla on lukematon määrä tunteja, jolloin joku treenikaveri on omalla toiminnallaan vaikuttanut siihen, miten koira jatkossa käyttäytyy eli miten koulutus etenee.
Suomen Pelastuskoiraliiton jäsenyhdistyksissä on yhdistysten itsensä valitsemat koulutusvastaavat, ja yksi liiton koulutuskoordinaatioryhmän tämän vuoden tehtävistä oli käydä koulutusvastaavien kanssa alueelliset etätapaamiset, jotka toteutettiin elo-syyskuun aikana. Neljässä keskustelutilaisuudessa oli mukana 24 koulutusvastaavaa eli hieman yli puolet liiton 41 koulutusvastaavasta. Keskustelujen runko pysyi samana: ensin katsaus ajankohtaisiin asioihin, minkä jälkeen koulutusvastaavat kertoivat omien yhdistystensä keinoista tukea virtaan tähtääviä koirakoita sekä mitä koulutusvastaavan toimenkuvaan missäkin yhdistyksessä kuuluu.
On hyvä muistaa, että liiton jäsenyhdistysten kenttä on hyvin monipuolinen. Treeniolosuhteet ja -maastot, välimatkat, yhdistysten koko ja moni muu tekijä vaikuttaa siihen, millaista arkea yhdistys elää. Oli kuitenkin jopa hieman yllättävää kuulla, miten samankaltaisia ratkaisuja yhdistyksissä on kehitetty koulutuspolkua tukemaan. Keskusteluista tehtiin yhteenveto, joka on lähetetty yhdistysten koulutusvastaaville. Onkin täysin suotavaa poimia yhteenvedosta toimintatapoja kokeiltavaksi ja keskusteltavaksi sekä herätellä tai aloittaa uusia yhteistyökuvioita muiden yhdistysten kesken.
Keskustelua, tasoryhmiä ja kokonaisvaltaista harjoittelua
Suunnitelmallisuus ja avoimuus nousi esiin kaikkien alueiden keskustelussa. Vaihtelua oli siinä, kuinka usein treenisuunnitelmista tai kausitavoitteista keskusteltiin, mutta yleisimmät olivat kerran tai kahdesti vuodessa. Tällöin käytiin läpi joko esimerkiksi pienryhmän, oman mentorin tai koulutustoimikunnan kanssa koirakon nykytilannetta ja seuraavia treenattavia osa-alueita sekä luotiin treenisuunnitelmaa tulevalle jaksolle. Treeneissä korostui myös ohjaajan toiminnan ja osaamisen painottaminen sekä henkinen jaksaminen niin etsintöjen, harjoittelun kuin kokeiden suhteen.
Mikäli yhdistyksen koko ja treenaajien lukumäärä sen mahdollistavat, on monessa yhdistyksessä tehty viikoittaisia pienryhmiä tason tai treenien teemojen mukaan. Viikkotreeneissä painottuu myös koirakon oma vastuu harjoittelustaan, vaikka apua ja neuvoja saa koulutusohjaajilta ja kokeneemmilta koiranohjaajilta. Viranomaistarkastukseen tähtääville koirakoille oli monessa yhdistyksessä perustettu oma treeniryhmänsä, jossa harjoittelussa painottuvat ohjaajan toiminta, pitkät etsinnät, erilaisten etsintäskenaarioiden harjoittelu sekä pienemmät täsmätreenit.
Pitkien etsintöjen treenejä järjestettiin lähes kaikkien mukana olleiden koulutusvastaavien edustamista yhdistyksistä. Näissäkin suunnitelmallisuus oli mukana: pitkä etsintä ei tarkoita vain ajan kuluttamista maastossa, vaan harjoitusten tulee olla vaihtelevia, sisällöltään monipuolisia ja todellisia etsintöjä tukevia. Pitkien etsintöjen yhteydessä ohjaaja saa harjoitusta etsintätaktiikasta ja koiran käytöstä, niin sanotusti kerryttää kilometrejä ennen viranomaistarkastusta. Lähes kaikkien mukana olleiden yhdistysten toimintaan kuuluvat myös harjoitus- tai esivirrat, joiden koirakkokohtainen suoritettava määrä vaihteli yhdestä kolmeen. Vasta hyväksytyn harjoitusvirran jälkeen koirakko voi hakea hälytysryhmän puoltoa viranomaistarkastukseen.
Koulutusvastaavien keskusteluissa korostui pyrkimys siihen, että viranomaistarkastukseen hakeutuva koirakko olisi jo valmis etsintöihin, ei kokeisiin. Koska viranomaistarkastuksen järjestäminen on aina iso urakka, tavoite ja toive on, että koirakon taidot ovat sillä tasolla, että VIRTA on mahdollista suorittaa hyväksytysti. Tämä pyritään varmentamaan pitkillä etsinnöillä ja harjoitusvirroilla. Taitoja kartutetaan ja ylläpidetään viikkotreenien lisäksi myös esimerkiksi kerran kuussa järjestettävillä hälykoira- tai hälyryhmätreeneillä, joihin osallistumisoikeus hieman vaihteli yhdistysten kesken.
Koulutusvastaavien vastuu ja oikeudet
Yhdistyksissä on nimetyt koulutusvastaavat, joiden toimenkuvat vaihtelivat tai hakivat vielä muotoaan. Koska Pelastuskoiraliiton toiminnan keskiössä on pelastuskoirien ja niiden ohjaajien kouluttaminen ja osaamisen varmentaminen hälytyksissä käytettäväksi, on käytännön koulutus yhdistyksissä toiminnan ytimessä. Koulutusvastaavien tehtäviin eri yhdistyksissä kuuluvat muun muassa erilaisten harjoitusten, leirien ja lisäkoulutusten organisoiminen ja koordinointi, pienryhmäkausien palaverien, koulutusohjaajien palaverien sekä tavoitekeskustelujen järjestäminen, koetarpeiden selvittäminen sekä viranomaistarkastukseen tähtäävien koirakoiden tilanteen koordinoiminen.
Järjestäessään yhdistyksen koulutuksia on koulutusvastaava myös tilanteessa, jossa voi kehittää ja viedä eteenpäin yhdistyksen koulutuskulttuuria. Toimiviksi havaittuja tapoja ei kannata hylätä, mutta uusia käytänteitä voi tuoda yhdistyksen toimintaan, mikäli kehitettävää löytyy – ja me tiedämme, että pelastuskoirakko ei ole koskaan valmis, vaan kehitettävää löytyy aina.
