Pelastuskoirat ovat olennainen osa Suomen vapaaehtoista pelastustoimintaa. Ne toimivat poliisin ja
pelastusviranomaisten tukena kadonneiden etsinnöissä, joissa nopeus ja tarkkuus voivat ratkaista elämän ja
kuoleman. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, kuinka pitkäjänteisen koulutuksen ja yhteistyön takana
jokainen onnistunut etsintä on – tai kuinka suuri merkitys vapaaehtoisilla koirakoilla on yhteiskunnan
turvallisuudelle. Taloudellinen tuki on myös erittäin tärkeää toiminnan ylläpitämiseksi.

Suurin Pelastuskoiraliiton tukija on Reijo Rautauoman säätiö sr., joka mahdollistaa paljon.

Mutta miten pelastuskoiratoiminta ja säätiömaailma kohtaavat? Entä miksi koirien rooli
pelastustoiminnassa on paljon enemmän kuin pelkkä harrastus? Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia
keskustelussa Reijo Rautauoman säätiö sr.n ja Suomen Pelastuskoiraliiton edustajien kanssa. Mukana
säätiöstä olivat itse Reijo Rautauoma sekä säätiön Pelastuskoiraliiton tukiasioista vastaava Tomi Hirvonen,
ja liitolta mukana olivat Mika Soininen ja Maria Lepänhaara.

Reijo Rautauoman tarina kertoo matkasta logistiikan maailmasta pelastustoiminnan ytimeen. Pitkän uran
syntyperäisenä helsinkiläisenä tehnyt Reijo on tottunut katsomaan asioita käytännön näkökulmasta –
tuloksia pitää syntyä, ja niiden pitää myös näkyä. Sama ajatus ohjaa myös säätiön toimintaa. Hankerahoitusta ei jaeta massahakujen perusteella, vaan sopivia kohteita etsitään aktiivisesti ja kehitetään
yhdessä. Yhteistyö perustuu keskusteluun ja luottamukseen.

Oltuaan parikymmentä vuotta maahantuontiyhtiön yrittäjänä Reijo ymmärsi todella, miten suuri merkitys
logistiikalla on ja kuinka haastava ala se on. Kaiken kaikkiaan työurallaan Reijo toimi 30 vuotta huolinta- ja
kuljetusalalla johtavissa tehtävissä sekä tämän jälkeen 20 vuotta pk-kokoisen tuonti- ja vientiyhtiön
omistajana. Myös erilaiset vapaaehtoisten toiminnot eri pelastusaloilla kiinnostivat Reijoa jo silloin.

Työuransa jälkeen Reijo perusti omaa nimeään kantavan säätiön vuonna 2008. Säätiön tarkoituksena on
edistää ja tukea pelastustoiminnan, katastrofiavun ja logistiikka-alan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta.
Hallitus valvoo säätiön etua ja tarkoituksen vastuullista toteutumista. Hallituksen jäsenet osallistuvat
arvokkaalla tavalla säätiön toimintaan ja sen kehittämiseen.

Tänä päivänä säätiö muun muassa ylläpitää logistiikka-alan sivustoa, joka on alansa luetuin. Se tarjoaa
puolueetonta tietoa koko logistiikkaketjusta alusta loppuun, ja sivustoa päivitetään ahkerasti.
– Säätiön perusajatus lähtee siitä, että se ei tee historiankirjoja. Kaikissa hankkeissa se pyrkii pysymään ajan
tasalla – säätiö ei ole iltapäivälehti, mutta ei myöskään tartu vanhoihin asioihin, sillä ihmiset eivät nykyään
enää malta lukea historiaa, Reijo toteaa.

Hallituksen jäsen Tomi Hirvonen kertoo, että säätiö avustaa mielellään mahdollisimman konkreettisia
hankkeita, joiden tulokset ovat nähtävissä nopeasti. Joissakin hankkeissa säätiö auttaa enemmänkin, mutta
lähtökohtaisesti se ei osallistu itse toteutukseen, vaan tyytyy seuraamaan edistymistä tarkasti. Säätiöllä ei
ole erillisiä työntekijöitä seurantaa varten, joten vastuu on jaettu hallituksen jäsenille. Hallituksessa on
syvällistä asiantuntemusta eri aloilta, ja jokaisella jäsenellä on oma vastuualueensa erityyppisissä
hankkeissa. Tomin vastuualueena ja kiinnostuksen kohteena ovat koira-alan hankkeet, ja hän toimii
yhteyshenkilönä kaikessa koiriin liittyvässä toiminnassa.

Pelastuskoiratoimintaan säätiö ajautui osittain sattuman kautta, mutta kiinnostus heräsi nopeasti.
Meripelastus oli ensimmäinen askel, jonka jälkeen mukaan tulivat muut pelastustoiminnan osa-alueet – ja
lopulta myös koirat. Pelastuskoiraliiton kanssa yhteistyö alkoi jo vuosia sitten, kun liiton toiminnanjohtaja Mika Soininen ja Reijo Rautauoma alkuun vain keskustelivat yhteisistä visioista ja vaihtoivat ajatuksia. Vasta
näiden keskusteluiden jälkeen syntyi varsinainen avustustoiminta. Lisäksi vahvana vaikuttajana olivat itse koirat ja niiden nenät, jotka ovat täysin ylivertaisia. Myös lehdistön artikkelit siitä, miten koirat löytävät eksyneitä ihmisiä, vakuuttivat säätiön toiminnan tärkeydestä. Jos säätiö voi auttaa pelastuskoirien koulutuksessa ja sitä kautta pelastaa yksikin ihmishenki, se on kaiken vaivan arvoista.

Keskustelussa koirat olivat todellakin pääosassa, ja koirien merkitys nousi vahvasti esiin. Myös Reijolla on
ollut aikoinaan rottweiler Ampus, joka opetti Reijolle koiran tavat. Reijo kertoi myös nykyisestä arjestaan,
kun hän lähtee ulos kävelylle:
– Jokaisella lenkillä tapaan vähintään kolme koiraa, joiden hihnan päässä on lähes poikkeuksetta ihminen,
usein nainen. Kun kohtaan näitä koiria, vaihdan muutaman sanan suoraan niiden kanssa – osa tunteekin
minut jo entuudestaan. Kyselen koiralta kuulumisia ja totean sen tekevän hyvää työtä, kun se käyttää
emäntäänsä ulkoilemassa. Meillä on jo vakiintunut ”keskustelusuhde” muutaman lähistön koiran kanssa.
Monelle koiranomistajalle onkin melkoinen yllätys, kun alankin jutella suoraan heidän lemmikilleen.

Tänä päivänä säätiön tuki on merkittävää Pelastuskoiraliiton toiminnalle ja varsinkin sille, että toimintaa
voidaan edelleen pitää yllä mahdollisimman pienillä maksuilla. Tämä näkyy jäsenistölle muun muassa
maksuttomina kokeina ja harjoituksina. Säätiö oli alkuun auttamassa sähköisen koeportaalin
perustamiskustannuksissa, jolloin kaikki kirjallinen työ, jota vapaaehtoiset toimijat tekivät, muuttui
sähköiseen muotoon. Koko koejärjestelmä uudistui ja vapautti vapaaehtoisilta valtavasti aikaa
kouluttamiselle eli aikaa kouluttaa ja testata koirakoita kohti virallisia etsintöjä.

Pelastuskoirat eivät ole vain apu – ne ovat usein ratkaiseva tekijä. Pelastushaku ei ole pelkkä harrastus,
vaan se on elämäntapa sekä halu auttaa ja olla apuna viranomaisille erilaisissa pelastustehtävissä. Tässä on
muutamia konkreettisia esimerkkejä tehtävistä:
* Maastoetsintä: Kadonnut ikäihminen on löytynyt koiran avulla tunneissa tilanteessa, jossa ihmishaku
olisi kestänyt huomattavasti pidempään.
* Lumivyörytilanteet ja kylmät olosuhteet: Koira pystyy paikantamaan ihmisen lumen alta
huomattavasti nopeammin kuin tekniset välineet.
* Metsäetsintä: Metsään eksynyt lapsi löydettiin koiran hajutyöskentelyn avulla vaikeakulkuisesta
maastosta, jossa näkyvyys oli heikko.
* Rauniotilanteet: Koira pystyy osoittamaan tarkasti kohdan, jossa elossa oleva henkilö sijaitsee
sortuneen rakenteen alla.

Yksi koira voi korvata pitkän ihmisketjun – ja toimia huomattavasti nopeammin. Koirien vaikutus ei
kuitenkaan rajoitu vain pelastustehtäviin. Ne myös tuovat turvaa ja rytmiä arkeen, vähentävät yksinäisyyttä
sekä auttavat ihmisiä liikkumaan ja kohtaamaan toisiaan.
”Koira pelastaa monella tavalla – joskus konkreettisesti, joskus hiljaisemmin.”

Pitkä tie pelastuskoiraksi

Pelastuskoiraksi ei synnytä – sellaiseksi kouluttaudutaan. Tie on vaativa, ja koulutus kestää useita vuosia.
Kokeneeltakin kouluttajalta menee useampi vuosi kouluttaa koira hälytystehtäviin. Koulutuksessa mukana
kouluttautuu koiran ohella myös ohjaaja, ja prosessi vaatii sitoutumista, aikaa ja motivaatiota.

Harjoittelu sisältää maastoetsintää, raunioharjoittelua, viestintää, ensiapua sekä yhteistoimintaa
viranomaisten kanssa. Kaikki koirat eivät päädy huipputasolle, mutta jokainen harjoitteleva koirakko on osa
kokonaisuutta. Ilman laajaa vapaaehtoisten joukkoa ei olisi niitä huippuja, jotka lähtevät hälytyksiin.

Harrastus vai pelastustyö?

Pelastuskoiratoimintaa pidetään usein harrastuksena, vaikka todellisuudessa se on vapaaehtoista
pelastustoimintaa ja osa viranomaisten tukiverkostoa. Yhteiskunnallisesti se on erittäin merkittävää
toimintaa.

Muutamia esimerkkejä siitä, mihin koiria käytetään:
Poliisi käyttää pelastuskoiria kadonneiden etsinnässä.
Pelastuslaitokset hyödyntävät koiria katastrofi- ja rauniotilanteissa.
Vapaaehtoiset hälytetään mukaan todellisiin etsintöihin.

Kyse ei siis ole vain harrastamisesta, vaan valmiudesta toimia silloin, kun apua tarvitaan – jokaisena
hetkenä, kaikkina vuorokaudenaikoina, aina ja kaikkialla.

Säätiön ja Pelastuskoiraliiton yhteistyössä keskeistä on ollut yhdessä tekeminen. Tuki on mahdollistanut
muun muassa koetoiminnan kehittämisen, toiminnan saavutettavuuden harrastajille sekä vapaaehtoisten
ajankäytön kohdentamisen koulutukseen. Samalla se on avannut uusia mahdollisuuksia esimerkiksi
raunioetsinnän kehittämiseen, meripelastuskoirien koulutukseen ja uusien toimintatapojen pilotointiin.

Katse tulevaisuuteen

Pelastuskoiratoiminnassa on valtava potentiaali, ja tulevaisuudessa keskeistä on lisätä tunnettuutta,
vahvistaa mielikuvaa pelastustoiminnasta sekä löytää uusia kumppaneita. Yhä useammalle pitäisi
hahmottua, että kyse ei ole vain koiraharrastuksesta – vaan toiminnasta, joka voi ratkaista elämän ja
kuoleman tilanteita.

Lopuksi

Pelastuskoiratoiminta on yhdistelmä osaamista, sitoutumista ja yhteistyötä. Se on työtä, jolla pelastetaan
ihmishenkiä, tuetaan viranomaisia ja vahvistetaan yhteiskunnan turvallisuutta.

Kaiken keskiössä on koira – uskollinen, koulutettu ja usein juuri se ratkaiseva tekijä, joka löytää, kun muut
eivät enää löydä.