Vesistöetsinnän näytönvastaanottajat ovat valmiina toimintaan

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on pinterest
Pinterest

Pelastuskoiraliiton vesistöetsinnän näyttöohje valmistui vuoden 2019 lopussa. Näytönvastaanottajien koulutus järjestettiin koronaviivästysten jälkeen noin vuoden suunniteltua myöhemmin heinäkuussa 2021 Naantalissa yhteistyössä Naantalin seudun meripelastajien kanssa. Koulutuksen tarkoitus oli näytönvastaanottajien kouluttamisen lisäksi viimeistellä näyttöohje ja luoda arviointilomake näyttöä varten.

Tärkeä osa koulutusta oli muodostaa yhteinen näkemys vesistönäytön toteutuksesta. Paikalla olleet demokoirakot saivat erilaisia tehtäviä, joilla testattiin monenlaisia järjestelyjä ja maalihenkilön sijoittelua. Samalla harjoiteltiin ja arvioitiin myös riittävää kommunikaatiota koiranohjaajan ja aluksen päällikön välillä etsintäsuunnitelmaa laadittaessa ja tehtävän aikana. Välillä aluksen päällikkö tiesi maalihenkilön sijainnin, välillä taas ei. Testausten myötä näyttöohje ja käytänteet muotoutuivat lopulliseen malliinsa pelastuskoiratoiminnan ja meripelastuksen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Kuva: Reija Stenbäck

Espoon meripelastajista mukana ollut Anni Muukkonen piti koulutusta hyvänä.
– Kokonaisuus on haastava ja vaatii monen liikkuvan osan miettimistä. Esimerkiksi eri sääolosuhteiden huomioiminen näytössä on hankala asia ja voi edellyttää tiukkoja rajauksia. Koulutuksessa huomioitiin koirakoiden lisäksi hyvin myös merellisiä asioita.

Pelastuskoira on vain yksi vesistöetsinnän apuväline

Reija Stenbäck on harrastanut pelastuskoiratoimintaa vuodesta 2006 ja meripelastusta vuodesta 2010. Hän tuntee kummankin toiminnan periaatteet ja on ollut alusta asti mukana suunnittelemassa näyttöä. Pitkään meripelastuksessa toimineena hän tietää myös sen, että koiran käyttö meripelastajien etsintätehtävissä ei ole välttämätöntä.
– Aluksilla on käytössä monia keinoja ja apuvälineitä suorittaa etsintää vesistöissä jo valmiiksi. On kuitenkin tilanteita, joissa koiran käyttö on ylivoimaisesti parempi kuin jo olemassa olevat keinot. Etsittävä ei löydy aluksesta käsin tähystyksen ja tutkan avulla eikä häneen saada yhteyttä puhelinverkon tai meri-VHF-verkoston avulla. Jos etsittävä on pelastautunut esimerkiksi saareen tai isommalle luodolle, koiran ilmavainuinen työskentely ja tarkkuus nopeuttaa etsintää, Stenbäck sanoo. – Heikko näkyvyys tai muut sääolosuhteet saattavat myös tuoda koiran käytön edut esille.

Meri- ja järvipelastajille koiran käyttö etsinnässä on siis yksi hyvä apukeino lisää etsintätehtäviin. Hyvin koulutettu koira voi huomata useamman sadan metrin etäisyydellä ihmisen hajun, kun tähystävä ihminen tai tutkakuva ei tähän pysty.

Koira työskentelee veneestä käsin ilmavainuisesti. Kuvassa Hippu.
Kuva: Reija Stenbäck.

Petri Koistinen, joka on yksi uusista näytönvastaanottajista, pitää näyttöä tärkeänä osana Pelastuskoiraliiton ja Meripelastusseuran yhteistyötä.
– Pelastuskoirakolle suoritettu vesistöetsintänäyttö on lupa astua meripelastusseuran alukseen. Suoritus takaa sen, että ainakin perusasiat veneessä työskentelystä ja ennen kaikkea turvallisuusasioista tiedetään ja osataan.

Koirakoille vesistöetsinnän harjoittelu tuo yhden uuden ulottuvuuden ilmavainuiseen etsintään. Aluksesta käsin toimiminen on uusi ja mielenkiintoinen toimintaympäristö. Tässä yhteistyössä meripelastajat oppivat pelastuskoiratoiminnasta ja koiranohjaajat meripelastuksesta. Voidakseen osallistua vesistöetsinnän näyttöön koiranohjaajan tulee ensin suorittaa Meripelastusseuran harjoittelijakoulutus. Jokaisen aluksella olevan ja toimivan pitää osata huolehtia omasta turvallisuudestaan – ja samalla hän huolehtii muidenkin turvallisuudesta. Harjoittelijakoulutus antaa valmiudet itsensä pelastamiseen, jos jotakin sattuu.

– Meripelastajilla on paljon (12) erilaisia osaamisalueita, jotka heidän pitää hallita. Etsintätehtävät ovat vain yksi näistä, huomauttaa Stenbäck.

Yhteistyö on vastavuoroista

Koiran kanssa vesistöetsinnän harjoittelusta kiinnostuneen kannattaa ensitöikseen liittyä paikallisen meri- tai järvipelastusyhdistyksen jäseneksi. Koiranohjaajan on tärkeää olla mukana toiminnassa ja tarjota oma panoksensa yhdistyksen käyttöön sen sijaan, että ainoastaan kouluttaa omaa koiraansa.
– Meri- ja järvipelastus on yhdistystoimintana todella vaativaa, muistuttaa Stenbäck. – Yhdistyksillä on paljon työtä ja vastuuta, joten voimavaroja tarvitaan. Alusten ylläpito on kallista ja aikaa vievää. Jokainen ajettu merimaili maksaa useita euroja, joten koiran treenaamiseen käytetyn ajon vastineeksi oma panos yhdistyksen toiminnan edistämiseen on yhteistyön jatkuvuuden kannalta tärkeää.

Vesistöetsinnän näyttökokeessa koiranohjaaja tekee etsintäsuunnitelman ja keskustelee siitä aluksen päällikön kanssa.

Petri Koistinen muistuttaa, että harjoittelussa on otettava turvallisuusasiat huomioon. Riskejä ei pidä ottaa, vaan esimerkiksi rantautumiset tehdään turvallisesti eikä koiraa turhaan hyppyytetä veneestä veteen rantauduttaessa.
– Jos koira osaa ilmavainuisen työskentelyn, sovelletaan sitä venetyöskentelyyn eli ei muuta kuin koira veneeseen ja harjoittelemaan. Asiaan pitää ensin tutustua kaikessa rauhassa ja harjoitella hyvässä säässä. Sen jälkeen kokeillaan ennakkoluulottomasti maalihenkilön sijoittamista erilaisiin paikkoihin ja aletaan harjoitella vaihtelevissa olosuhteissa.

Näytönvastaanottajat ovat aikeissa tehdä kirjallista koulutusmateriaalia tulevaisuudessa. Varsinaista koulutuspolkua vesistöetsinnän koulutukseen ei vielä ole olemassa.
– Yhteistyökuvioita paikallisten meri- ja järvipelastusyhdistysten kanssa rakennellaan vielä, jotta vaadittava harjoittelijakoulutus on mahdollista suorittaa, sanoo Reija Stenbäck. – Koirakon toiminta etsinnässä ei ole näiden toimijoiden perustehtävä, joten yhteistyökuviot kannattaa luoda huolella molempien tarpeita kunnioittaen.

Näytössä osoitetaan perusasiat

Vesistöetsinnän näyttöön tulijalle Petri Koistinen ja Reija Stenbäck antavat ohjeeksi perusasioista huolehtimisen.

– Koiran ja omat turvavarusteet kuntoon! Koiralla täytyy olla sopivat pelastusliivit, joista koiraa voi nostaa. Vaikka vesistöetsintänäytössä koiran ei tarvitse uida eikä sitä nostella pelastusliiveistä veneeseen, kannattaa näitäkin turvallisuussyistä harjoitella ennen näyttöön tuloa, sanoo Petri Koistinen. – Lisäksi koira on totutettava siihen, että myös vieraat ihmiset voivat käsitellä sitä.

– Näytössä keskitytään perusasioiden osaamisen todentamiseen, Reija Stenbäck tähdentää. – Pitää kuitenkin muistaa, että näytön suorittaminen kertaalleen ei luonnollisesti poista tarvetta ylläpitää taitoja ja harjoitella monipuolisia tilanteita.

Lue myös:

Vesistöetsinnässä yhdistyvät kaksi erikoistaitoa
Vesistöetsintäleiri Paraisilla
Vesistöetsinnän näyttökoe

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hae blogista

Viimeisimmät artikkelit

Arkisto

Kategoriat

Vieritä ylös