Turvallisuussuunnitelman tekeminen on yksi osa Pelastuskoiraliiton kokeiden ja tapahtumien järjestämistä. Pelastuskoiraliiton suurin vuosittainen tapahtuma on ryhmäkatselmus, jossa testataan vuosittain hälytysryhmissä toimivien koirien, koiranohjaajien ja karttureiden taitotasoa. Tämän vuoden ryhmäkatselmuksen järjestää Espoon seudun Pelastusalan Yhdistys (ESPY), jonka riveissä pitkään pelastuskoiratoimintaa harrastanut Marjo Paavilainen opiskeli viime vuonna Laurea-ammattikorkeakoulussa Turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutuksessa.
– Kun aloitimme Espyssä ryhmäkatselmuksen suunnittelun, huomasin, että Pelastuskoiraliitolla ei ole turvallisuussuunnitelman pohjaa ja ohjeistusta isompien tapahtumien järjestämiseen, Marjo Paavilainen kertoo. – Vaikka ryhmäkatselmus on tapahtumana liiton suurin, se on kuitenkin sen verran pieni tapahtuma, että lakivaatimuksia turvallisuussuunnitelmalle ei ole. Ehdotin toiminnanjohtaja Mika Soiniselle ryhmäkatselmuksen tapahtumaturvallisuuden arviointia ja turvallisuussuunnitelmapohjan tekemistä opinnäytetyönä yhdessä toisen opiskelijan kanssa.
Väsymys on suurin riskitekijä
Opinnäytetyön aineisto koottiin eri tavoin: kyselyllä, havainnoimalla vuoden 2023 ryhmäkatselmusta ja käymällä läpi tapahtumasta annettua palautetta. Yksi selkeästi esille noussut teema kaikissa vaiheissa oli väsymys, jota viime vuoden ryhmäkatselmuksen teema tuki hyvin: siellä vietettiin 12 tuntia maastossa tehden myös rastien väliset siirtymät jalkaisin.
Marjo Paavilainen pitää kestävyyden testaamista tärkeänä osana ryhmäkatselmusta, vaikka tosietsinnät harvoin ovat niin pitkiä.
– Ihmisen oman havainnoinnin kannalta on tärkeää oppia huomaamaan, mikä on järkevää ja kannattaako etsintää vielä jatkaa. Väsyneenä ajatus ei enää kulje eikä toiminta ole turvallista. Ryhmäkatselmus on hyvä mahdollisuus myös harjoitella rajan tunnistamista ja sen myöntämistä, että nyt on parempi lopettaa. Väsyneenä toimiminen ei ole etsinnässäkään etsittävän edun mukaista.
Ryhmäkatselmuksissa kestävyyttä on testattu usein myös perjantain ja lauantain välisenä yönä olleella etsintätehtävällä, jolloin lauantain tehtäväpäivään lähdetään vähillä yöunilla. Kestävyyden testaaminen fyysisellä väsyttämisellä tai toisaalta univajeella ovat vaikutuksiltaan erilaisia.
– Kun ryhmäkatselmus alkaa yötehtävällä, on ollut mahdollista levätä muutama tunti välissä. Yleensä myös lauantai on paremmin tauotettu ja kun siirtymät tehdään autolla, on mahdollista huilata välissä. Viime vuoden ryhmäkatselmuksessa kerättiin hurjia askelmääriä ja osallistujien oli oikeasti huolehdittava levosta ja tankkauksesta itse. Vain pari koirakkoa jätti tehtäviä välistä, vaikka moni huomasi väsymyksen jo vaikuttavan suorituskykyyn.
Väsymys on yksi päiväsaikaan tapahtuvien liikenneonnettomuuksien riskitekijä, ja väsymyksen vuoksi heikentynyt ajokyky nousikin yhtenä tekijänä esille opinnäytetyötä varten tehdyssä kyselyssä. Marjo Paavilaisen mukaan ryhmäkatselmuksen järjestäjän on tärkeää huolehtia mahdollisuudesta lepäämiseen kotimatkaa edeltävänä iltana ja yönä, eli tapahtuman virallisen ohjelman on loputtava riittävän ajoissa, jotta osallistujat voivat halutessaan mennä nukkumaan.
Apua turvallisuussuunnitelman laadintaan
Ryhmäkatselmuksen tapahtumaturvallisuuden kartoituksen lopputuloksena syntyi turvallisuussuunnitelmapohja. Turvallisuussuunnitelman laatimisen tueksi tehtiin myös havaintoluettelo, joka auttaa hahmottamaan tapahtuman järjestämisessä huomioitavia asioita turvallisuuden kannalta. Myös väsymys on yhtenä kohtana havaintoluettelossa, ja se ohjaa järjestäjää ottamaan huomioon taukojen pitämisen mahdollisuudet etsintätehtävien ulkopuolella.
Haastatteluhetkellä Espy ei ollut vielä nimennyt ryhmäkatselmuksensa turvallisuussuunnitelmalle laatijaa.
– Olisi ihan hyvä, että joku muu yhdistyksessämme testaisi opinnäytetyössä tuottamamme ohjeen ja pohjan, Marjo Paavilainen toteaa. – Se kertoisi, kuinka hyvin lopputulos on sovellettavissa.
Koiran turvallisuus on ohjaajalle omaa tärkeämpi
Marjo Paavilainen on harrastanut pelastuskoiratoimintaa pitkään ja osallistunut niin kokeiden kuin erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Valtaosa opinnäytetyöprosessissa esiin tulleista asioista oli tuttuja tai ne olisi ollut helppo nimetä kokemuksen pohjalta. Yksi asia herätti kuitenkin ihmetystä: Miksi ihmiset pitävät koiran turvavälineistöä omaansa tärkeämpänä?
– Koiralle puetaan tossut, mutta oma kypärä voidaan jättää laittamatta, Marjo Paavilainen miettii. – Turvallisuusajattelua olisi syytä ottaa enemmän osaksi arkipäiväistä harjoittelua. Meidän on tärkeää oppia tekemään riskihavainnointia ja tunnistaa mahdolliset riskit. Esimerkiksi rakennusetsintätreeneissä pitäisi aina ennen harjoittelua käydä katsomassa mahdolliset riskipaikat, jotta ne eivät tule yllätyksenä kesken treenien.
SPeKL turvallisuussuunnitelman pohja
Opinnäytetyö: Suomen Pelastuskoiraliiton ryhmäkatselmuksen tapahtumaturvallisuus
